Ihmisen ääni -podcast metsänomistaja Ville ja toimittaja-tuottaja Virva

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Villen jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Kuuntele Villen jakso painamalla nuolta!

Ville on kaupunkilainen etämetsänomistaja ja asuu Helsingissä. Hän on toiminut sijoittajana noin 25 vuotta. Hänen metsänsä sijaitsevat eri puolilla Suomea. Varhaisin metsä on hankittu parikymmentä vuotta sitten ja tuoreimmat muutaman viime vuoden sisällä. Ville on aina ollut kiinnostunut luonnosta ja luonnossa liikkumisesta. Hänen ajatuksena on, että metsää voidaan hoitaa sekä taloudellisesti että luonto huomioiden. Siksi hän haluaa ottaa selvää mahdollisuuksista omissa metsissään. 

Lue artikkelista tai kuuntele Spotifysta tai Apple Podcasteista, mitä Ville ajattelee omista metsistään ja niiden hoitamisesta.

Haastattelu tehtiin Ihmisen ääni -podcastia varten Kotkassa. Teksti mukailee tehtyä haastattelua.

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcast Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Jakson yhteydessä esitettävät kuvat on otettu Villen metsissä.

Ihmisen ääni -podcast metsänomistaja Ville
Ihmisen ääni -podcast metsänomistaja Ville

Metsät eri puolilla Suomea

Villellä on ollut pienestä pitäen haave, että kun joskus on oikein rikas, voisi hän silloin hankkia metsiä ja saisi itse niissä päättää, miten niitä hoidetaan. Metsänomistaja hänestä tuli parikymmentä vuotta sitten, kun hän hankki 30 hehtaarin palstan Lapista. Se palsta hankittiin virkistyskäyttöön ja se on suurimmaksi osaksi luonnonsuojelualuetta. Jossakin vaiheessa Ville heräsi siihen, että kaikki reaaliomaisuus, joka tuottaa pysyvästi tuottoa, on aika arvokasta. Metsän arvo on kestävällä pohjalla ja se voi edelleenkin nousta. Vahvana motiivina metsänomistamiseen oli kuitenkin se, kun Ville oli ikänsä luonnossa kulkenut, viihtynyt ja haaveillut omasta metsästä. Sitten, kun hän tajusi, että voikin ostaa metsää ja se ei taloudellisesti kauheasti maksa hänelle, Ville osti sitä. 

Millaiset tuottovaatimukset metsille on?

Ville kertoo hänen lähtökohtana olleen, ettei metsät tuottaisi kovasti tappiota, koska osakemarkkinoilta on pitkään saanut 20 prosentin suuruusluokan vuosituottoa. Ville kertoo, ettei sellaisesta tuotosta metsissä kannata kuitenkaan unelmoida. Ehkä metsistä voisi saada sen 2-3 prosentin tuoton, jos oletetaan, että tuotto olisi inflaation ylittävää. Tuolloin reaalisesti metsien tuotto pysyisi suunnilleen samana ja siihen Ville olisi tyytyväinen. Sitä isompaa tuottovaatimusta hänellä ei ole. Tämän hetken inflaatioon korkeuteen Ville sanoo, ettei usko sen olevan pysyvää ja uskoo inflaation olevan jatkossakin kahden prosentin luokkaa. 

Puunhinnan nousuun paineita

Ville uskoo, että on sellaisia tekijöitä, jotka luovat paineita puun hinnan nousuun. Lisäksi on tekijöitä, joista ennen pitkää saisi tuottoa kuten hiilinieluvaikutukset, joista tulisi saada jotakin metsänomistajankin taskuun. Lisäksi luontoarvoillekin tulisi löytyä jossakin vaiheessa parempi hinta. Nythän luontoarvojen myymisestä on saatu ensimmäinen ennakkotapaus alkuvuodesta 2022, kun kaivosyhtiö maksoi yhteismetsälle ison summan rahaa, että voivat kompensoida omia haittavaikutuksiaan suojelemalla yhteismetsän metsää.

Miksi halusit omistaa metsää?

Ville on aina viihtynyt luonnossa. Lisäksi metsä on hyvin konkreettista ja huomattavasti mielekkäämpää kuin pörssikurssien tuijottaminen. Lisäksi omassa metsässä, omassa valtakunnassa, saa itse päättää, mitä siellä tapahtuu. Eikä myöskään tarvitse sitten valittaa, että joku muu hakkaa metsän, kun tekee itse kaikki päätökset.

Minkä verran tiesit metsän hoitamisesta tai metsänomistamisesta hankkiessaan ensimmäisen metsänsä?

Ville kertoo, ettei varmaankaan tiennyt sen enempää kuin keskiverto suomalainen. Perusymmärrys metsistä hänellä oli, mutta mielenkiinto metsiä kohtaan on herännyt vasta viime vuosina. Lisäksi hänellä on motiivina se, kun seuraa poliittista keskustelua, että ymmärtäisi, miten ne asiat siellä metsissä menee. Villen mielestä on turhaa huudella sivusta, jossei ymmärrä, mitkä ne vaihtoehdot siellä metsissä ovat. Metsissä kun on erilaisia metsänhoitotapoja. Usein toiset vaativat sitä ja tätä, ja jos ei ymmärrä, että mitä siellä metsässä oikeastaan täsmälleen tapahtuu tai mikä on mahdollista tai mikä taas ei ja mikä on merkityksellistä eri osapuolille, varsinkin sille metsänomistajalle, niin Villen mielestä on paha mennä sivusta neuvomaan ja päättämään asioista, jossei itsellä ole siihen asiaan mitään tuntumaa.

Kuuntele Villen jakso painamalla nuolta!

Mitä teet luonnossa?

Ville metsästää, kalastaa ja poimii marjoja ja sieniä. Lisäksi hän hyödyntää perinteistä suomalaista luontoa. Hän kertoo tykkäävänsä kulkea siellä ja katsoa, miten puut kasvavat. Metsään ei kannata sijoittaa, jossei saa nautintoa tai iloa siitä, että kävelee omassa metsässään. Omissa metsissä nauttimiseen, iloitsemiseen ja liikkumiseen ei edes verottaja pääse puuttumaan.

Mikä metsissä vetää puoleensa?

Luonnossa Ville tuntee olevansa kotonaan. Suomessa on metsäluonto, joka on suomalaisen koti. Häneen vetoaa ennen kaikkea luonnontilainen tai sen kaltainen metsä. Ville kertoo tavanneensa erilaisia metsänomistajia ja metsäammattilaisia ja huomanneensa, että on hyvinkin monenlaisia näkemyksiä siitä, minkälainen kuva metsistä jokaisella eri ihmisellä on. Aika monella suomalaisella ideaalikuva metsistä on Punkaharjun männikkö; tasainen, vanhempi, mutta ehkä talousmetsän näköinen metsä. Metsänomistajissa on myös niitä, jotka vaan tuntevat iloa siitä, että on hyvin hoidettu ja harvennettu taimikko. Lisäksi on esteettisiä arvoja. Villellä on aika vahvana sellainen ajatus, että metsässä pitäisi riistan viihtyä ja pitäisi olla niille suojapaikkoja sekä kerroksellisuutta. Hän kertoo tuntevansa suurta iloa siitä, että jossakin metsässä kasvaa suuria puita ja vierestä puskee pientä tainta pohjalta. 

Kerroksellisuutta tai riistatiheikköjä ostometsään

Tosiasia on, että suurin osa metsistä on hoidettu talousmetsinä jaksollisesti, joten siellä on vain yhdenikäistä puuta. Lisäksi löytyy paljon koivu-kuusimetsikköjä, jossa on koivikko ja alle on luonnostaan nousemassa kuusentaimikko. Jatkuva kasvatus on aika helppoa, kun jossain vaiheessa metsästä kaadetaan koivut pois ja siellä on jo valmis kuusikko tilalla. Suurimmassa osassa nykyisistä talousmetsistä puuttuvat välikerrokset. Silloin metsää voidaan harventaa siten, että pohjalta alkaa puskea taimia. Jossakin tapauksessa voi olla valmiina jo muutaman metrin mittaisia taimia. Jos on 60-vuotias puusto päällä ja alla on kymmenvuotiaita taimia, niin siinä välissä on iso aukko iällisesti. Käytännössä silloin jatkuvan metsänkasvatuksen harjoittaminen on monta vuosikymmentä sitä, että harvennetaan sitä vanhempaa puustoa ja yritetään varjella sitä nuorta puustoa alhaalla, että se nuori puusto ei kärsisi prosessissa.

Ville kertoo itse pyrkivänsä löytämään sellaisia metsäkohteita, joissa on mahdollista harventaa metsä siten, että olisi mahdollista saada uusi kasvu nousemaan. Joitakin tällaisia kohteita onkin jo löytynyt. Tyypillisesti alta nouseva puu on kuusta. Villen metsässä, jossa kävimme ennen nauhoituksia kävelemässä, on valmiina mänty-kuusisekametsä, jossa tulevassa hakkuussa pyritään poistamaan isoja kuusia ja jätetään suurin osa isoista männyistä metsään. Sen jälkeen sinne nousee nuorempaa kuusta tilalle ja metsä pysyy edelleen mänty-kuusisekametsänä. 

Suojele, säästä
Suojele, säästä

Metsien monimuotoisuus

Villelle on tärkeää monimuotoisuus. Toinen asia on sitten se, että miten sitä monimuotoisuutta mitataan. Ville ajattelee, että ehkä jotkut biologit osaisivat sen sanoa paremmin, että mitä lajeja niissä on. Ville itse toimii pääasiassa maisemallisten ja esteettisten arvoasetelmien varassa, eikä hän niinkään osaa sanoa, että montako öttiäistä on lahopuussa. Hän pyrkii aina parantamaan asiaa metsissään sekä hankkimaan ymmärrystä siitä, minkälaiset asiat ovat nykyisin vaarassa ja mitä kannattaisi suosia.

Miksi metsäsi ovat eri puolilla Suomea?

Ensimmäiseksi syyksi Ville kertoo sen, että kun asuu Helsingissä, niin tunnin säteillä Helsingistä kaikki metsäkiinteistöt ovat kalliita. Hän on käynyt katsomassa montaa myynnissä olevaa metsäkiinteistöä Uudellamaalla ja antanut tarjouksiakin niistä, mutta tarjoukset eivät ole toteutuneet, koska aina on löytynyt joku ostaja, joka maksaa enemmän. Kymenlaaksoon Ville päätyi siksi, että se on sen verran kaukana Helsingistä, että hintataso on tasaantunut ja hänenkin tarjoukset ovat menneet parissa kohteessa läpi. Näillä kohteilla on melontaseuran tukikohta aika lähellä. Ville on käynyt harrastamassa koskimelontaa alueella vuosia. Melontaseuran majalle polttopuut saadaan tarvittaessa Villen lähellä olevista metsistä. 

Etelä-Pohjanmaalla metsät on hankittu alueella asuvan kaverin kanssa. Ville kokee arvokkaana, että hänellä on ihminen, joka on kokeneempi metsätaloudessa ja hän on saanut toiselta ihmiseltä paljon oppia, kun asioita on tehty yhdessä.

Villen yksin omistamissa metsissä on jatkuvan kasvatuksen kohteita ja suojelukohteita. Siten saa paremmin tuntumaa siitä, mitkä on ne vaihtoehdot metsien hoidossa. 

Eripuolilla Suomea metsät ovat myös sen vuoksi, että Ville on etsinyt eri puolilta metsiä ja ajatellut löytävänsä sopivia kohteita. Kaikkien metsien läheisyydessä on kuitenkin jonkinlainen kiintopiste, kuten mökki tai anopin sukutila tai muuta vastaavaa. 

Ville kertoo omien metsätilojensa olevan aika pieniä, kun ne ovat omalla rahalla ostettuja. Ostamisessa menee rahaa, vaikka hankkisi pieniäkin metsätiloja.

Ville ja iso puu
Ville ja iso puu

Metsäyhtymä kaverin tai sukulaisen kanssa

Yhteisymmärryksen saaminen yhteisissä metsissä on ollut tähän asti Villen mukaan helppoa. Metsäyhtymässä on mukana Villen lisäksi hänen kokeneempi kaveri. He ovat tunteneet toisensa hyvin jo aiemmin. Lähtökohtana yhteisomistuksessa on ollut, että Ville ei rupea sooloilemaan millään viherhörhöilyllä. Yhtymässä keskustellaan asioista ja päästään siten yhteisymmärrykseen, että miten yhdessä toimitaan.

Metsien erilaiset työt metsänomistajan näkökulmasta

Ville kertoo itse pyrkivänsä siihen, että tekee metsänhoitotöitä suhteellisen vähän. Hänen mukaansa jatkuvan kasvatuksen ihmiset tavallaan vetoavat siihen, että kun ei koskaan hakata aukoksi, niin ei tule paljon niitä istutus- ja taimikonhoitotöitä. Näitä Villellä onkin ollut vähän. Tulevana kesänä hän pääsee istuttamaan taimia Pohjanmaalle. 

Kun metsät ostaa siinä asennossa, että siellä on jo taimikkoa, sitä pitää sitten harventaa, jotta puut järeytyisi, jottei niistä tulisi pelkkää riukua. 

Metsiin liittyy myös paljon suunnittelua, miten asioita tehdään sekä pitää itse tehdä päätöksiä omassa metsässä. Tämä vaatii ajatustyötä. Lisäksi metsänomistaja kilpailuttaa puukauppoja. 

Ville kertoo, ettei ole omille työtunneilleen laskenut kovin isoa hintaa, koska hän nauttii sen verran paljon metsissä kuljeskelusta ja sen suunnittelusta, että mitä siellä tulevaisuudessa tekisi. 

Villen metsää
Villen metsää

Nykyinen metsäkeskustelu

Nykyisin on kaikenlaisia metsäkeskusteluja. Räikeimmillään ne ovat, kun menee sosiaaliseen mediaan ja löytää sieltä kaikukammioita, joissa kilpaa huudellaan jotain ja moititaan vastapuolta, joka tekee kaiken väärin. Ville ei itse ole tällaisesta keskustelusta kiinnostunut, koska sellainen ei yleensä ole kovin laadukasta, eikä kiinnostavaa, eikä kovin hyödyllistä. 

On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat huolissaan eri asioista. Ville itse pyrkii siihen, että kuuntelee kaikkia osapuolia herkällä korvalla ja hän on hyvin kiinnostunut siitä, miten pystyttäisiin yhteensovittamaan erilaiset luonnonsuojelun, hiilensidonnan ja metsätalouden intressit, koska ne ovat hyvin tärkeitä asioita.

Onko metsänomistajan helppoa sisäistää monimuotoisuutta ja luonnonsuojelua?

Ville itse miettii metsiä ostaessaan ensin, että voisiko kyseisen metsän suojella ja miten siitä metsästä saisi hakkuutuloja. Sitten taas moni muu tulee toiselta puolelta, että siitä Ville ei tiedä, että onko helppoa saada selville muita vaihtoehtoja. 

Ikävänä asiana on se, että jos metsänomistaja lähtee kyselemään olisiko omissa metsissä suojelemisen arvoista, niin saattaakin tulla sinne metsään merkintä, että tämä on nyt metsälakikohde. Silloin, jos metsänomistaja ei olisi kysellyt mitään, olisi hän voinut vaan hakata kohteen. Tässä on se asia, joka pitäisi hoitaa pois, että olisi parempi, jos metsänomistajat voisi vapaasti selvittää oman metsänsä suojelua ja olisi tahoja, jotka neuvoisi siinä metsänomistajia. Tällaisesta kyselemisestä ei saisi metsänomistajalle tulla mitään vahinkoa, kun on kysellyt luontoarvojen perään.

Neuvoja voi kysellä metsätoimijoilta, mutta siinä on se riski, että tulee omaan metsään merkintä, että metsässä on käyty ja onkin löytynyt joku metsälakikohde. Ville kertoo hänellä olevan hyvä kuva siitä, että erilaisilta metsätoimijoilta, esimerkiksi Metsäkeskukselta, on saanut hyviä neuvoja ja he ovat miettineet Villen kannalta asioita. Metsätoimijat ovat tajunneet, että minkälaisia asioita Ville tarvitsee. Myöskin metsäyhtiöiden puunostajat ovat kuunnelleet metsänomistajaa herkällä korvalla. He ovat tajunneet, että mikä on, mitä haetaan ja ovat ottaneet ne asiat huomioon. Ville kuitenkin kertoo, että kun on vielä tuore metsänomistaja, ettei ole ehtinyt vielä yhtäkään hakkuuta olla, niin hän ei vielä tiedä niiden toteutuksista, mitä niissä tapahtuu. Voihan olla, että sen jälkeen sitten mielipide muuttuu, kun moto on käynyt hänen metsissään. 

Villen metsää
Villen metsää

Hakkuut omissa metsissä

Villen metsään on tulossa hakkuita, joissa tehdään perinteisempi harvennus. Lisäksi on nuori koivikko, jossa on kuusentainta alla, joka harvennetaan myös. Sitten on lisäksi vanhempi kuvio, jossa tehdään poimintahakkuu. Nämä kaikki kolme toteutetaan samalla kertaa.

Poimintahakkuu tarkoittaa sitä, että siinä pyritään muokkaamaan eri-ikäinen metsä, joka jatkuvasti tuottaisi puuta jonkun verran. Metsä harvennetaan niin harvaksi, että siellä alkaa tainta nousta alhaalta. Tässä kohteella ei ole vaikkapa 30-vuotiasta puuta, on kuitenkin taimia ja sitten on isoja puita. Tässä on toiveena, että taimet alkaisivat kasvamaan isommiksi. Tässä menee kuitenkin monta kymmentä vuotta ennen kuin metsä on eri-ikäinen ja siellä olisi jokaista puusukupolvea olemassa. Tällä hetkellä siellä on kahta sukupolvea.

Kokemukset oman metsän luonnonsuojeluun laittamisesta

Ensimmäinen kohde on jo suojelussa ja siitä on sopimus allekirjoitettuna, mutta rahoja Ville ei ole vielä saanut tililleen. Tämä suojelu meni ihan hyvin. Aluksi tosin oli pientä sähellystä, kun Ville yritti ensin saada siihen kymmenvuotista ympäristötukea, mutta kävikin ilmi, ettei se onnistu, koska alueella oli kaavarajoitus, joka esti ympäristötuen saamisen. Tällä kohteella Ville sai noin kaksinkertaisen suojelukorvauksen suhteessa siihen, mitä kaupan pohjana olleen Metsänhoitoyhdistyksen arviolaskelman mukaan kyseisen kuvion arvoksi oli laskettu. Toki Ville kertoo maksaneensa kyseisestä kiinteistö enemmän kuin mitä arvion mukaan hinta olisi ollut. 

Villelle on vielä mysteeri se, miten pysyvän suojelun kohteilla hinnoittelu menee. Hän on huomannut, että se suosisi enemmän lehtipuuvaltaisia kuvioita, josta voi saada hyvänkin korvauksen. Kun taas havutukkikuvioilta saatava ympäristötuki on aika pieni verrattuna puuston arvoon. 

Miten helppoa metsänomistajan on itse niinku huomata tällaisia suojeluarvon kohteita, metsälakikohteita tai ympäristötukikohteita?

Selkeällä suomenkielellä tietoa löytyy metso-ohjelmasta, missä on selkeästi ohjeet, miten niitä luokitellaan. Ehkä ei ole edes triviaalia arvioida, että onko metsä 120- vai 100-vuotias. On ehkä kuitenkin harvinaista ostaa metsää suojelutarkoitukseen. Tällaisia toimijoita on kuitenkin jo Suomessa, ehkä vähän vauraampaa väkeä, jotka ostaa metsiä suojeluun. Heillä ei kuitenkaan ole ajatusta, että he tienaisivat sillä vaan suojelu on vaan hyvä tapa käyttää omia rahojaan. 

Luonnonsuojelumyönteisenä ihmisenä Ville on itse yrittänyt etsiä sellaisia kohteita, joissa metsää voi ostaa saadakseen suojelemisesta voittoa. Tämmöisiä kohteita ei kuitenkaan ole kovin paljoa tarjolla. Uusimmassa Villen metsähankinnassa Kainuussa on metsässä normaalia taimikkoa, sitten suurin osa on metsälakikohdetta eli puronvartta, jossa on vanhaa korpikuusikkoa. Tästä Ville laski, että tekee sen verran halvan tarjouksen, että siinä pitäisi suojelukorvauksen olla selvästi isompi kuin ostohinta. Toki tässä kohdin joutuu elämään aikalaisessa jännityksessä, kun suojeluasioissa on pitkät käsittelyajat ja täyttä varmuutta ei lopputuloksesta ole. Käydessään alueella Villen omaan silmään näytti siltä, että siellä olisi aika paljon lahopuuta ja siksi hän uskalsi heittäytyä sen varaan, että joku asiantuntija olisi samaa mieltä ja kohde olisi suojelemisen arvoinen. Jos kyseinen metsä ei mene suojeluun, voi siitä syntyä Villelle tappiota. Jos suojelu ei onnistu, on kohteella tehtävä poimintahakkuu lain puitteissa. Tämä olisi kuitenkin haastavaa, koska kohteella on puronnotko, jossa on aika paljon rinnettä. 

Suo Villen metsässä
Suo Villen metsässä

Onko metsien erilaisuus eri puolilla Suomea vaikuttanut jotenkin ajatteluun metsistä?

Kauhean isoja muutoksia ei ole ajattelussa tapahtunut. Motiivina on ollut, että on kiva omistaa erilaisia kohteita, joista oppii erilaisia asioita. Tässä vaiheessa ei ole kovin isoja muutoksia tullut ajatteluun. On kuitenkin rikkaus, että näkee erilaisia asioita. Villellä on vahvat motiivit ymmärtää koko metsäalaa, jotta ymmärtäisi luonnonsuojelu- ja talousnäkökulmia, ja että minkälaista metsätalous on eri puolilla Suomea. 

Metsien tulevaisuus

Metsät ovat suomalaisille vakaa elementti maailmassa. Metsiä tulee olemaan meidän ympärillä vielä sen jälkeenkin, kun me ei olla enää täällä. Ilmastonmuutos tietenkin vaikuttaa metsiin isosti. Nyt puhutaan esimerkiksi kuusista tai hyönteistuhoista. Voi olla, että tietynlaiset metsät kärsivät paljon. Ville arvelee, että voi varmaan olla turvallisella mielellä, että jonkinlaista metsäluontoa tulee Suomessa säilymään vielä aika pitkään. 

Lopuksi vielä: Mikä on se tärkein asia, minkä haluat maailman kuulevan metsien omistamisesta? 

Metsänomistajat ajattelevat asioita hyvin pitkälle. Nekin, jotka harrastavat avohakkuuta, niin hekin laittavat kasvamaan taimia ja niistä tulee 80 vuoden aikana tietyn näköinen metsä. Kun puhutaan metsäkeskustelusta ja -politiikasta, niin kannattaisi muistaa, että toistaiseksi päätökset tapahtuvat metsänomistajien päässä. Valinnat ovat jokaisella yksittäisellä omistajalla. Nyt puhutaan hirveästi siitä, että kuinka monta prosenttia metsistä pitää suojella koko Suomen pinta-alasta tai EU:n pinta-alasta ja kuinka monta kuutiometriä pitää Suomessa hakata puuta, mutta asia koostuu siitä, että ne yksittäiset ihmiset tekevät päätöksiä yksittäisen metsäkuvioiden kohdalla. Siinä mietitään, että mikä hakkuu siihen tulee. Kannattaisi miettiä sitä näkökulmaa, että jos haluaa vaikuttaa asioihin, niin miten nämä ihmiset saadaan toimimaan toisella tavalla sekä lisäksi antaa heille relevanttia informaatiota, että he olisivat hyvin tietoisia kaikista asioista, mitkä siihen metsään vaikuttavat. 

Kiitos

Kiitos Villelle, että tulit mukaan tähän Ihmisen ääni -podcastiin kertomaan omista metsistä ja ajatuksistasi!

Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi #mmsaatio

#ihmisenäänipodcast #ihmisenääni #podcast #tikleoy #virvanet

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Villen jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Tilaa ilmoitukset Ihmisen ääni -podcastin uusista artikkeleista https://virva.net/ihmisen-aani-tilaus/

Kuuntele Villen jakso painamalla nuolta!

Tilaa virva.netin artikkelit sähköpostiisi!

pakolliset *

Ihmisen ääni -podcastin artikkelit

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Timo ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsätoimija Timo – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Timon jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Metsätoimija Timo Syrjälä tekee työtä omassa yrityksessään METSÄn tähden Tiimissä metsäpalveluyrittäjänä. Hän on toiminut

Ihmisen ääni -podcast metsänomistaja Emma ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsänomistaja Emma – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Emman jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Emma on etämetsänomistaja. Hän asuu Hyvinkäällä, ja hänen metsänsä ovat Keski-Pohjanmaalla. Emma omistaa metsää

Ihmisen ääni -podcast metsänomistajat Virva missä seurata

Mistä löydät Ihmisen ääni -podcastin?

Ihmisen ääni -podcast tulee äänitiedostona kuunneltavaksi Spotifyn ja Apple Podcastiin. Lisäksi voit seurata Ihmisen ääni -podcastia sosiaalisen median kanavissa, jotka löydät alta. Instagramissa Seuraa meitä

Ihmisen ääni -podcast metsänomistajat Virva

Ihmisen ääni -podcast

Halusin tuoda ihmisen ääntä metsäkeskusteluun mukaan, siksi podcastille nimi Ihmisen ääni! Tavallinen metsänomistaja tai metsätyöntekijä ei ole juurikaan näkynyt metsäkeskustelussa julkisesti. Sosiaalinen media on toki

Muita blogipostauksia

kukka

Kukka

Luontokuva Kukka – olisiko ahdekaunokki? #virvanet #365finland #luonto #luontokuva

Ihmisen ääni -podcast metsänomistajat Virva

Ihmisen ääni -podcast

Halusin tuoda ihmisen ääntä metsäkeskusteluun mukaan, siksi podcastille nimi Ihmisen ääni! Tavallinen metsänomistaja tai metsätyöntekijä ei ole juurikaan näkynyt metsäkeskustelussa julkisesti. Sosiaalinen media on toki

Ihmisen ääni -podcast metsänomistaja Emma ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsänomistaja Emma – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Emman jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Emma on etämetsänomistaja. Hän asuu Hyvinkäällä, ja hänen metsänsä ovat Keski-Pohjanmaalla. Emma omistaa metsää

Sudenkorento

Sudenkorento

Luontokuva Sudenkorento – olisiko merisinikorento? #virvanet #365finland #luonto #luontokuva

Ihmisen ääni -podcast metsänomistajat Virva missä seurata

Mistä löydät Ihmisen ääni -podcastin?

Ihmisen ääni -podcast tulee äänitiedostona kuunneltavaksi Spotifyn ja Apple Podcastiin. Lisäksi voit seurata Ihmisen ääni -podcastia sosiaalisen median kanavissa, jotka löydät alta. Instagramissa Seuraa meitä