Virva Lehto

Biotalous on Suomen tulevaisuus

Tämä teksti liittyy Karelia ammattikorkeakoulussa meneillä olevaan avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin aiheesta biotalous. Ajatuksena on saada uusia ajattelumalleja metsien hoitoon ja kehittämiseen. Tässä tehtävässä katsoin neljä Suomen tulevaisuus-sarjaan kuluvaa jaksoa, joista tehtävän antona oli miettiä erilaisia asioita. Biotalous on Suomen tulevaisuus ja Suomelle tärkeä asia.

Suomen tulevaisuus

Katsoin kaikki neljä mielenkiintoista jaksoa Suomen tulevaisuudesta. Sain todella paljon mielenkiintoista ajateltavaa sarjan eri osista. Lisäksi todella yllätti, miten on vielä paljon kehitettävää, mietittävää ja kokeiltavaa biotalouden uusiutuvien alalla. Paljon on vielä tekemättä. 

Metsäteollisuus

metsää
Metsätalous on suurin biotalouden teollisuus.

Itselle läheiseksi aiheeksi näistä nousi tietenkin metsäteollisuus omien metsieni kautta. Miten metsänomistajana pystyn auttamaan metsäteollisuutta kehittämään ja parantamaan tuotteistusta? Miten minä pystyn metsänomistajana tekemään siellä alkupäässä asioita, jotka parantavat Suomen mahdollisuutta olla edelläkävijä? Metsäteollisuus on yksi suurista biotalouden teollisuusaloista.

Uusiutuva energia

Toisena Suomen tulevaisuuden ja biotalouden aiheena nousi tietenkin uusiutuva energia, jota olen sinällään jo edelläkävijänä ollut edistämässä, kun kymmenisen vuotta sitten halusimme omakotitalomme energiatehokkuutta parantaa siten, että asensimme aurinkopaneelit katollemme ja maapiirin talomme ympärille. Haaveena jo tuolloin oli energiaomavaraisuus sekä mahdollisuus olla niin sanotusti omavarainen omakotitalon teknologian puolesta, mutta valitettavasti suurkaupunkialueella tällainen ei ollut tuolloin, eikä edelleenkään ole mahdollista tai myöskään luvallista. Ajatuksena on kuitenkin edelleen päässä se, että pääsisi rakentamaan talon, jossa ei ole millään tavalla riippuvainen jostakin energia- tai vesiyhtiöstä.

Puuvilla vs. viskoosi

Puuvillapelto
Puuvillaa

On myös merkittävää huomata, että kuinka paljon puuvillan tuotanto vie maailmassa vesivaroja (yli 11 000 litraa vettä kiloa kohden) ja aiheuttaa vaateteollisuudessa kemikaalipäästöjä. Samainen kilo viskoosia tarvitsee 450 litraa vettä. Jos Ioncell-F-kuidun tuotanto saataisiin suuremmaksi ja metsissä puuta riittäisi siihen, se voisi syrjäyttää 1/3 osaa maailman puuvillan tuotannosta. Lisäksi vaatteiden uudelleenkäyttöön tulisi panostaa entistä enemmän. Teknologia on 5-10 viimeisen vuoden aikana kehittynyt niin, että vaatteiden kuidut saadaan eriteltyä liuottamalla niitä, mutta sekoitekuituisten kankaiden liuottaminen ei vielä ole laajasti käytössä. Toisaalta mistä tahansa puusta voidaan valmistaa viskoosia eli liukosellua ja käyttää tätä vaateteollisuuden materiaalina.

Tuulivoimalat
Tuulivoimalatko osana biotaloutta Suomen tulevaisuus?

Kasvupotentiaalia

Mielestäni Suomella ja maailmalla ylipäätään on mahdollisuus kehittää erilaisia uusiutuvia mahdollisuuksia. Kasvupotentiaali on suuri. Yllätti paljon se, että merivesien voimaa ei ole otettu hyötykäyttöön ja sen kehittäminen on niin sanotusti vielä lapsen kengissä. Sen sijaan tuuli- ja aurinkovoimaa ollaan kehitetty jo pitkälle, jonka seurauksena näiden tehokkuus ja hinta ovat laskeneet. Kuitenkin kehitettävällä puolella on tuuli- ja aurinkovoiman varastointi, sillä vielä nykyisin akkuteknologia on kallista ja vain pieniä määriä pystytään nykyisellä teknologialla varastoimaan kohtuullisin kustannuksin. 

Biotalouden ongelmat

Mietin myös sitä puolta, että millaisia ongelmia kaikesta uudesta kehityksestä voi tulla? Pidetäänkö tarpeeksi mielessä kaiken kehityksen keskellä, että tuotteistamisessa muistettaisiin myös ympäristö, ympäristöongelmat ja vaikutukset ilmastonmuutokseen. Ollaanko tekemässä parempaa tuotetta muistaen myös ympäristöön tuotetut ongelmat?

Puukuitua lasikulhossa.
Puukuitua

Puun käyttö

Mitä tulee sitten puiden käyttöön. On todella ilo kuulla ja nähdä, miten ja mihin kaikkeen puuta voidaankaan käyttää. Monia ajatuksia nousi puun käytöstä lääke-, kosmetiikka-, energia- yms.teollisuudessa. Onko siis vain taivas rajana? Varmasti puun käytössä kehitytään paljon kokoajan, mutta vieläkin varmasti kehitettävää riittää. Sen sijaan mietityttää esimerkiksi CLT-rakennetta tehtäessä se, että levyjen väliin laitetaan polyuretaania, olisiko tähän kehitettävä jokin toinen materiaali ja ratkaisu? Lisäksi mietin, että kun oksaisuus tässä asiassa on haitta, pitäisikö metsänomistajien alkaa poistamaan oksia puista? Nykymetsänhoidon mukaan oksia ei kannata sahata, mutta jos tässä puiden käyttöä halutaan lisätä korkeampiarvoiseksi puuksi, olisiko siis kuitenkin järkevää ne oksat poistaa? 

Minä metsässä saamassa hyvinvointia ja mielenrauhaa.

Metsäterapiaa

Mitä tulee puu ja hyvinvointi-jaksoon, niin siinä ei sinällään sivuttu myöskään puiden hyvinvointipuolta ihan suoraan siellä metsässä. Puun kautta saatavaa hyvinvointia kyllä sivuttiin sillä tavalla, että rakennettaisiin enemmän puusta, joka on mielestäni järkevää ajattelua. Lisäksi ihmisten tulisi olla enemmän puumateriaalien läheisyydessä saaden sitä kautta enemmän mielenrauhaa ja rentoutumista. Suoraan metsässä tapahtuva hyvinvointi taas on mielestäni mahdollisuus Suomessa ja niissä maissa, jossa on metsää. Ihmiset alkavat tajuta sekä kaivata sitä, että luonto, luonnossa liikkuminen, luonnon läheisyys ja puiden halailu ovat terveyttä ja hyvinvointia tuottavia lähteitä. Metsäterapiaa.

Puusta on moneksi

Päädyin siihen, että puusta on todella moneksi ja siinä on todella iso kasvumahdollisuus tulevaisuuden biotaloudessa. Biotalous on Suomen tulevaisuus.

Metsänuudistaminen

Jälleen sinällään uusi aihe minulle: metsänuudistaminen. En tiedä, mitä se kaikkinensa sisältää ja mitä minun pitäisi tietää. Tämä kuitenkin on olennaista tietää, sillä laki velvoittaa metsänomistajan uudistamaan metsänsä tietyssä ajassa, kun on tehty avohakkuu. Metsää ei voi siis jättää avohakkuun jälkeen aukolle.

Metsänomistajalla on metsälain mukaan uudistamisvelvoite.

Opinnoissa metsänuudistaminen

Meillä metsätalousyrittäjän opinnoissa on aina ennen lähipäivää materiaalia luettavaksi sekä tehtäväksi tehtävä, jossa tarkastelemme omaa osaamista ja oppimistavoitteita aihealueesta. Alla olevasta kuvasta näkee, millaisia meidän täpityksiksi kutsutut osaamisen tarkastelut ovat rungoltaan. Tässä ensimmäinen kysymys metsänuudistamisen osalta. Itse olen huomannut, että on vaikea vastata kysymykseen “osaamisen hankkimisen suunnitelma”, kun en oikeasti oikein tiedä, miten sitä hankin. Toki siksi lähdin tähän opiskelemaan, jotta ymmärtäisin metsän päälle jotakin.

Oppimistavoitteet täpitys
Kuvaotos oppimistavoitteiden täpityksestä.

Tällä kerralla olisi ollut ihan aitoa metsänuudistamista ja työtä Lopella. Olisi päästy tuohon pienen matkan päähän erään opiskelijan metsään tekemään potti-istutusta. Itse en päässyt tälle maastoretkelle mukaan, koska aiemmin murtunut kantaluuni oli vielä niin huonossa kunnossa, etten olisi pystynyt istutuspuuhia tekemään tai seisomaan useita tunteja. Lisäksi minulla oli samaanaikaan toista menoa.

Oman metsänuudistaminen

Nyt on vajaa vuosi kulunut tästä metsän uudistamisen päivästä. Minulla metsäni uudistaminen on ajankohtaista, sillä tein talvella avohakkuun yhdelle kuviolle sekä lisäksi toinen vieressä oleva kuvio tarvitsee täydennysistuttaa. Olenkin nyt tankannut tietoa, mitä minun tarvitsee tietää yksinkertaisesti esimerkiksi tarjouspyyntöä varten.

Miten sitä osaa tehdä tarjouspyynnön aiheesta, josta ei ymmärrä juurikaan mitään?

No tietenkinhän minä tiedän, että sille metsän alusmaalle täytyy tehdä jotain, mutta mitä ihmettä? Lisäksi sinne tarvitaan joko puun siemeniä tai taimia, mutta mitä? Entäs muuta?

Männyn taimi
Männyn taimi

Tänään katsoin UPM:n mahtavan webinaarin metsänuudistamisesta. Sieltä opinkin aika paljon. Kuten, miksi metsänuudistaminen tehdään, missä vaiheessa se tehdään, millaisia ovat puulajivalinnat tai vaikkapa taimien laadusta.

Mistä löysin tiedot kuviosta?

Ajattelin ensin, että kaivan puunmyynnista saadut mittaustodistukset esille ja katson siitä, että mitä puulajia kyseisellä kuviolla olikaan ollut. Muistelen, että useampaa puulajia, mutta eniten kuusta ja mäntyä.

Mittaustodistuksen mukaan aiemmin kuviolla on ollut mäntyä, kuusta, koivua ja haapaa.

Ymmärsin kuitenkin ensin mennä metsään.fi-palveluun katsomaan omaa metsääni, josta katsoin kasvupaikan ja maaperän. Avohakkuu on tehty tuoreelle kangasmaalle, joka on mustikkaturvekangasta. Maaperästä kerrotaan sen olevan keskikarkeaa tai karkeaa kangasmaata.

Googlailua

Googlailin hieman sanoilla “puulaji tuore kangas”, jonka perusteella päädyin Luken sivuille, jossa olikin todella selkeitä taulukoita siitä, mikä maalaji ja uudistamismenetelmä mihinkin sopii. Löysin siis tarpeeni. Minun metsäni kuvio uudistetaan kuusen taimilla.

Hakkuualue. Metsänuudistaminen tulossa.
Hakkuualuetta

Sittenpä googlailin maanmuokkausta. Olin kuullut, että nykyään maanmuokkaus ja taimien istutus voidaan tehdä yhdellä kertaa koneellisesti. Mielenkiintoni koneellista istutusta kohtaan on suuri. Googlailin myös hieman hintoja asiasta. Onpa muuten vaikea löytää niitä! Oli muuten myös jänniä YouTuben videoita koneellisesta muokkauksesta. Ja ihan myös istutuksesta pottiputkella. Tai männyn luontaisesta uudistamisesta.

Mietiskelen nyt tässä, että uudistetaanko metsä koneellisesti vai niin sanotusti miestyöllä. Ehdotinpa jopa miehelle ja lapsille kesätöitä – ihan palkallisena.

Palkallisia kesätöitä tarjolla!

Tarjouspyyntö

Kaiken googlailun jälkeen sain jätettyä jo aiemin mainitun metsään.fi-palvelun kautta tarjouspyynnön maanmuokkauksesta ja kuusen taimista yhdelle kuviolle sekä täydennnysistutuksesta sille toiselle. Mitä metsänuudistamistarjous sisälsi? Metsään.fi-palvelusta klikkasin kuviokohtaisesti maanmuokkauksen ja istutuksen. Sitten kirjoitin kuviokohtaisesti lisätietoja. Ja seuraavalla sivulla lisäsin vielä tietoja asiaan liittyen. Ja lopulta jätin tarjoukselle kahden viikon tarjouksenjättöajan. Nyt jännityksellä odottamaan, että miten käy – saanko yhtään tarjousta!

Miten metsistä tehdään puukauppaa?

Olin kevääseen 2019 mennessä saanut jonkin verran hajua siitä, mitä metsissä on ja mitä seuraavaksi pitäisi niille tehdä. Tähän apua antoi tietysti metsistä tehty metsäsuunnitelma, joka on sekä Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa että paperisena kansioissa. Omat juuri aloitetut opiskelut metsätalousyrittäjäksi eivät vielä auttaneet. Oli lähdettävä tutkimaan, miten omista metsistä tehdään puukauppatarjous.

Mistä lähteä liikkeelle?

Ensin tietenkin pitäisi tuntea oma metsä. Minä en oikein tuntenut, koska en ollut päässyt metsään liikkumaan. Paperilla näin kaikenlaista. Oman metsän tuntemus auttaa siihen, että tietää, mitä siellä pitäisi tehdä.

Jostakin oli lähdettävä liikkeelle. Rupesin ensin miettimään, että mistä päästä lähden hankkimaan tuottoa metsästä, koska se oli tässä vaiheessa tärkeää. Selasin netistä sekä paperilta metsien kuvioita. Mietin vuosilukuja, joita tarjottiin siihen, mitä pitää hakkuiden, ensiharvennusten ja harvennusten suhteen tehdä. Katselin uudestaan kuvioita. Tuntuipa jotenkin hallitsemattomalta. Ja vaikealta.

Metsän kuvioita kuvassa.
Metsän kuvioita kuvassa.

Aloitin kuitenkin ensin vuosiluvuista ja positiivista kassavirtaa tuovista toimenpiteistä. Valitsin kuvioita, jotka tuntui järkeviltä tuossa vaiheessa. Tein pystykaupasta tarjouspyynnöt Kuution ja metsäyhtiöiden omien sovellusten avulla.

Kuutio on kaikille avoin puukauppatarjousalusta, josta ostaja maksaa osan puukaupan hinnasta Kuutiolle. Tällaisia yhteisalustoja pitäisi olla enemmänkin läpi koko yrityskenttien (vrt. majoituspalvelut). Metsäyhtiöillä taas jokaisella on omia sovelluksia, joihin voi Metsään.fi-sivuston kautta antaa suostumuksen metsätietojen luovutukseen kolmansille osapuolille (eli metsäyhtiöille ja metsäyrittäjille). Luvan voi antaa joko siirtoon tai selailuun, josta jälkimmäisessä tieto siirtyy näiden kolmansien osapuolien järjestelmiin.

Tarjouspyynnölle metsäyhtiöiden omissa järjestelmissä tulee tietty aika, mihin mennessä tarjous tulisi antaa. Kuutiossa sai itse määritellä tarjouspyyntöjen viimeisen antopäivän.

Ei muuta kuin odottelemaan tarjouksia.

Tarjouksien saaminen

Osa tarjouspyynnön saaneista soitteli minulle. Osa meni käymään metsässä, jonka perusteella antoivat tarjouksen. Osasta ei kuulunut yhtikäs mitään, ei edes ei-kiitos-sähköpostia tai -puhelua.

Sittenpä tarjouksia alkoi tulla. Osa oli valmis menemään metsään nyt ja heti. Osassa tarjouksia luki 0-3 vuotta. Aika pitkä aika sanoisin. Toki ymmärrän sen, että maaston olosuhteet ja säät vaikuttavat osittain mahdollisuuteen hakata puuta, mutta kolme vuotta on jo aika pitkä aika.

En kuitenkaan voinut päästää metsään vielä tässä vaiheessa. Siksi tarjouksien hyväksyminen ja hylkääminen oli mahdotonta.

Tarjouksien tutkintaa ja laskemista, mikä järkevin valinta puukaupan tekoon.
Tarjouksien tutkintaa ja laskemista, mikä järkevintä.

Tutki tarjoukset

Ensimmäisenä toki tarjouksissa osuu silmään saatava rahasumma. Se ei kuitenkaan lopulta kerro kaikkea. Tarjouksissa pitää vertailla mm. lasketun puun määrää, katkontapituutta, joka voi vaihdella aika paljonkin ja siten saatava tukkipuumäärä on pienempi tai isompi ja sitä kautta myös saatava rahamäärä voi vaihdella paljonkin. Lisäksi tulee katsoa jo aiemmin mainittua aikaa, koska ostajayhtiöllä on oikeus kaataa puita.

Myös raha merkitsee puukauppaa tehdessä.
Myös raha merkitsee puukauppaa tehdessä.

Hyviä huomioita on myös se, miten ja missä vaiheessa sekä kuinka paljon etukäteen maksetaan rahaa ja koska kaadetun puun omistusoikeus siirtyy myyjältä ostajalle. Etukäteisrahasta on erilaisia versioista. Osa ostajista maksaa suoraan sen myyjälle. Osalla ostajista etukäteisraha on ikäänkuin etukäteen annettua lainaa, josta myyjä joutuu maksamaan korkoa.

Myöskin se tulee huomioida, kuka tekee metsänkäyttöilmoituksen ja hakee mahdolliset Kemera-tuet.

Kävin myös keskustelua parissa eri Facebook-ryhmässä, mitä minun tulisi ottaa huomioon. Lisäksi keskustelin erään metsäammattilaisen kanssa saaduista tarjouksista. Näistä sain sellaisen huomion, että yleensä hakkuissa maksetaan etukäteen jokin summa euroja myyjälle, kun taas ensiharvennuksissa ja harvennuksissa harvemmin etukäteen maksetaan mitään myyjälle.

Muuta tarvittaessa tarjouspyyntöä

Oli jo syksy, kun huomasin, että olinpas jotenkin ajatellut typerästi keväällä niitä ensiharvennus- ja harvennuskohteita, mistä tarjouspyynnön olin tehnyt. En tiedä, mikä keväällä oli ollut ajatuksena. Siispä pyysin yhtiöltä, jonka kanssa ajattelin sopimuksen tehtävän, että he ottaisivatkin osan kuvioista pois ja tilalle laitettaisiin toisia kuvioita.

No, nyt kun taas on kulunut vähän aikaa, niin ajattelen, että olisin voinut kyllä jättää ne poistetut kuviot sinne sopimukseen. Kait sitä voisi vielä muuttaa?

Tutki puukauppasopimus tarkasti ja pyydä siihen tarvittaessa muutoksia.
Tutki puukauppasopimus tarkasti ja pyydä siihen tarvittaessa muutoksia.

Sopimuksen tekeminen

Itse tein sopimukset kahden eri yhtiön kanssa, koska osa kohteistani oli ensiharvennuksia ja harvennuksia sekä osa avohakkuuta. Toisen yhtiön kanssa allekirjoittaminen onnistui sähköisesti pankkitunnuksien avulla. Toisen kanssa puolisähköisesti sillä sain skannatut paperit sähköpostiin ja tein näihin allekirjoituksen.

Minulla sekä metsänkäyttöilmoituksen että Kemera-tuet hakee ostajaosapuoli. Kemera-tuet kuitenkin maksetaan suoraan minulle, jos niitä tulee.

Muista tutkia sopimukset tarkasti, että ne sisältävät kaiken sen, mistä on puhuttu. Muista lukea myös pienellä präntätyt sopimusehdot. Älä allekirjoita ennen kuin kaikki mielestäsi haluamat muutokset on sopimuksiin tehty.

Sopimuksen tekemisen jälkeen odotellaan, että myyjä eli minä saan ilmoituksen, että nyt metsään ollaan menossa. Sekä tietenkin, jos on sovittu etukäteismaksusta, että se maksetaan tilille sovitusti.

Kirjoittelen myöhemmin, miten puukauppa lopulta sujui. Palaa siis lukemaan myöhemmin sekä ensiharvennuksen ja harvennuksen että avohakkuun sujumisesta!

Opinnot alkuun ja tutustuminen

Metsätalousyrittäjän ammattitutkinnon ensimmäinen lähipäivä, jonne minä pääsin oli varsinaisesti toinen lähipäivä ja se oli huhtikuussa 2019. Tällöin lähti oikeastaan kunnolla opinnot alkuun ja pääsimme tutustumaan toisiimme. Oli tietenkin jännitystä ilmassa, koska en tiennyt, millaista porukkaa on vastassa. Tietenkin mietitytti myös se, että mitähän tutkinto tuo mukanaan.

Jännitystä ilmassa. Opettajat olivat yllätys.
Opettajat olivat yllätys. (eivät kuvassa)

Opettajat

Koska sekä opettajat että suurin osa oppilaista oli tuntemattomia toisillemme, kertoivat opettajat ensin omista taustoistaan. Molemmilla opettajilla, Leenalla ja Päivillä, oli hyvin metsäisiä sekä opettamisen taustoja. He ovat tunteneet keskenään jo jonkin aikaa ja opettaneetkin yhdessä, joten tuntui sujuvan yhteen hyvin heidän esiintymisensä. Molemmat tulivat uutena tämän ryhmän opettajaksi ja ovat osan kuusta meidän opettajina, muutoin tekevät työnsä muualla.

Puut odottamassa kuljetusta tehtaalle tai sahalle.
Puut odottamassa kuljetusta.

Tutkinto

Samiedun metsätalousyrittäjän ammattitutkinto tosiaan tapahtuu pääasiassa verkossa, mutta meillä on kuukausittain lähipäiviä eri paikoissa: maastossa ja luokassa. Opetus tapahtuu pääasiassa toisten kanssa ajatuksia vaihdellen, jolloin ideoita ja ajatuksia syntyy keskenään keskustellen. Toki opettajat antavat aiheet ja aihiot näille keskusteluille ja opetukselle.

Tutkinto sisältää sekä pakollisia osia että valinnaisia osia. Minun opintoihin sisältyy metsäalan työtehtävissä toimiminen (20 osp), talousmetsien hoitaminen (40 osp), puukaupan tekeminen (30 osp), metsätalouden hoitaminen (30 osp) ja metsätilan arvioiminen ja kaupan valmisteleminen (30 osp). Jätin pois puunkorjuun tekemisen, sillä en usko ainakaan tässä vaiheessa, että tulisin metsään puunkorjuuta itse tekemään. Mutta ei pidä koskaan sanoa: “ei koskaan”.

Minusta tulee tämän tutkinnon jälkeen tutkintonimikkeeltä metsätalousyrittäjä.

Tutustumista toisten kanssa ja keskustelua sekä ideoiden jakamista.
Tutustuminen toisten kanssa ja keskustelua.

Tutustuminen

En nyt ihan tarkalleen muista, että kävimmekö läpi jokaisen nimen ensin vai tuliko esittely sitä kautta, että sijoitimme jokainen meistä oman metsän isolle Suomen kartalle. Ainakin kerroimme, mitä osaamista meillä metsistä jo on. Itse kerroin jo aiemmassa postauksessa olleet asiat.

Oma mielikuvani on, että aika monella tuntui metsää olevan Etelä-Suomessa, Savossa tai Kainuussa tai näillä main. Oma metsäni on Keski-Pohjanmaalla, eikä kellään muulla ollut justiinsa siellä Pohjanmaan suunnilla metsää. Minä sitten heitin itseni Länsi-Suomen ryhmään, tosin tajusin sitten myöhemmin, että ehkä Keski-Suomen metsät olisi saattaneet olla lähempänä.

Esittelyjen jälkeen meille annettiin näihin omiin ryhmiin tehtäviä, jotka menimmekin tekemään muualle luokasta. Saimme myös tehtäväksi valita ryhmälle nimen. Meistä tuli “Länsituuli”. Sattumoisin ryhmäämme tuli ainoastaan yksi mies, muut olivat naisia. Tosin myöhemmin ryhmään liittyi vielä yksi mies lisää.

Oppimisympäristö Moodlea voi käyttää kännykän appilla ja tietokoneella.
Oppimisympäristö Moodlea voi käyttää kännykän appilla ja tietokoneella.

Oppimisympäristö

Opintomme tosiaan tapahtuu pääasiassa verkossa lähipäiviä lukuunottamatta. Tutustuimme tällä kerralla myös oppimisympäristöön ja testasimme, että kaikki pääsevät Samiedun Moodleen. Osa, kuten minä, olimme jo kirjautuneet Moodleen, mutta vanhaan versioon, joten ei kun uudestaan vaan kirjautumaan ja etsimään oikeaa paikkaa.

Moodlesta piti valita kaikki tutkinnon sisällöt ja päästä myös ryhmään, jossa käydään keskusteluita. Täytyy sanoa, että vaikka olen Moodlea käyttänyt AMK-opinnoissa Haaga-Heliassa sekä myös työnä oppimisympäristöjä sinne tehneenä, oli tämä Samiedun Moodle todella sekava ja vaikeaselkoinen. Vai onko Moodle muutoin muuttunut parissa vuodessa?

Oli siis sekavaa. Tätä kirjoittaessa lokakuussa olen jo jonkin verran oppinut käyttämään tätä Moodlea. Silti aina välillä tulee ihmeteltyä, että missä ne asiat sitten taas olivatkaan.

Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto

Aloitin maaliskuussa 2019 opiskelemaan metsätalousyrittäjän ammattitutkintoa Samiedun koulutuksessa, joka järjestetään monimuotokoulutuksena maastossa sekä Haaga-Helian Pasilan toimipisteessä. Bongasin koulutuksen sattumalta ja ajattelin, että tämähän tuli hyvään saumaan, sillä olin edellissyksynä saanut omistuksiini metsiä, joiden hoidosta en ymmärtänyt mitään. Tuntui, että minulle kaikki asiat metsissä ovat täysin uutta. Ja oli sitten hyvä lähteä hakemaan sitä tietoa, mitä voi sitten soveltaa omaan metsään ja omista lähtökohdista. Tietoa kyllä saa, mutta tuntuu välillä, että jokainen metsäammattilainen eri yrityksestä katsoo omista lähtökohdista – toki osa myös minun lähtökohdista. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto valmistaa hoitamaan ja ymmärtämään omia metsiä.

Koulutuksen aloittaminen

Ilmoittauduin koulutukseen. Tosin meinasi jäädä se tekemättä, kun en vaan päässyt Samiedun käyttämän Wilman ilmoittautumisjärjestelmässä eteenpäin. Täytin eri selaisimilla lomakkeen kolmeen kertaan ja sitten meni hermot. Laitoin viestiä kouluun, että en saa ilmoittauduttua. Onneksi se onnistui kuitenkin myös puhelimitse.

Koulutuksen kesto on noin kaksi vuotta ja se toteutetaan siten, että tehdään oppimispäiväkirjaa ja tehtävät liittyen omiin metsiin.

Suomalainen metsä, jossa kasvaa mäntyjä.
Metsä

Opiskelu

Ensimmäistä tehtävää tehdessä tajusinkin, että kyllähän minäkin metsästä jotain tiedän. Olen ollut lapsena ja nuorena perheen mukana metsätöissä. Muistan, että olen lapsena ainakin istuttanut männyn taimia pottiputkella, hirven syömiin puihin ollaan nostettu uusia latvoja (tätä ei kuulemma tehdä enää nykyisin), karsittu puiden oksia (tätäkään ei tehdä nykyään, jollei nyt itse huvikseen halua), heinitty taimia ja poimittu ihan luonnon antimia metsästä. Jotakin oppia siis on lapsuudesta päähän jäänyt.

En päässyt koulutuksen ensimmäiselle kerralla mukaan. Onneksi koulutuksen suorittaminen onnistuu, vaikka joka kerta ei mukaan pääsekään. Meillä ei ilmeisesti ollut tuolloin edes vielä opettajia.

Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto sisältää noin kerran kuukaudessa lähijaksoja eli kokoonnutaan joko luokkahuoneessa Pasilassa tai jossakin metsässä tutkimassa lähemmin metsän asioita kuten kasveja tai kasvatusta.

Kalvosulkeisia opettajan toimesta.
Opetuksen perinteisiä kalvosulkeisia.

Huhtikuussa pääsin paikalle. Meitä olikin kurssilla noin nelisenkymmentä henkilöä eri lähtökohdista. Oli hienoa huomata, että vaikka jokaisella on erilainen lähtökohta sekä ammatin, osaamisen että metsän omistamisen suhteen, on tietoa hieno jakaa keskenään ja saada tietoa muilta. Myöskin opettajat vaikuttivat mukavilta, vaikka joutuivatkin vähän kuulemaan kritiikkiä aloituksen suhteen, vaikka heidän vikansahan ei tämä hieman sotkuinen aloitus ollut. Luokkahuoneopetus ei ole ylläolevan kaltaista “kalvosulkeisia” vaan nimenomaan mukavasti toisilta kuulemista ja kuuntelemista.

Valitettavasti emme olleet saaneet etukäteen lähipäivistä tietoa, joten osa porukasta oli ehtinyt jo sopia omia menojaan näille päiville. Olisin halunnut esimerkiksi päästä istutukseen mukaan, mutta valitettavasti minulla oli tuona päivänä menoa. Toisaalta toissa kesänä murtunut kantaluu ja sen jälkeen vihoitteleva jalkani, olisi tuskin pystynyt toimimaan noin kuuden tunnin päivää jalkojen päällä – vaikka osan päivästä olisi voinutkin istua.

Tule mukaan keskustelemaan

Tarina jatkuu, sillä aion kirjoittaa tänne kuulumisia metsästä ja metsäisistä opinnoista liittyen opintoihin kuuluvaan oppimispäiväkirjaan. Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan sekä antamaan omaa näkökulmaa asioihin!

Tutkintohan oli siis Samiedun metsätalousyrittäjän ammattitutkinto.

Keskustele, kysele, ihmettele ja anna palautetta!
Keskustele, kysele, ihmettele ja anna palautetta!

Käytkö Nuuksiossa kevättalvella?

Lähiluontomatkailu on kivaa. Sinne pääsee helposti, nopeasti ja kesällä sekä talvella. Tällä kertaa lähdimme kävelemään talvisessa luonnossa Nuuksioon. Kaunis aurinkoinen talvinen päivä houkutteli kiertämään pidemmän reitin. Välillä paistoimme makkaraa ja vaahtokarkkeja.

Ennen luontoon lähtöä mietimme kotona millainen päivä on tulossa. Talvisena päivänä aurinko nousee myöhään ja laskee aikaisin. Valoisia tunteja ei ole tarjolla koko vuorokautta, siksi se vaikuttaa myös reittivalintaan, sillä kovin pitkälle reitille ei kannata lähteä ilman sopivia varusteita. Lisäksi oma tai muiden mukaan lähtevien kunto, omat luontokokemukset ja -taidot sekä retkiruoka näyttelevät merkittävää osaa.

Säänmukainen varustus on tärkeää luontoon lähdettäessä.

Riettien suunnittelussa on hyvä miettiä omaa varustusta. Tarvitsenko lumikengät vai pääsenkö tavallisilla talvinkengillä? Tarvitsenko nastat kenkiin, onko liukasta? Lisäksi on varustauduttava hieman enemmällä vaatemäärällä – toisaalta kävellessä tulee lämmin ja siksi liikkuessa ei tarvitse pukeutua niin paksusti. Siksi mukaan olisi hyvä ottaa lisävaatekerros pysähdyspaikalle. Kun liike pysähtyy ja kylmä hiipii kehoon, voi silloin pukea lisävaatekerroksen päälle lämmittämään.

Kävelyreitti Nuuksiossa maaliskuussa 2018
Kävelyreitti Nuuksiossa maaliskuussa 2018

Talvella reitit voivat jäisiä ja ikävän liukkaita, varsinkin täällä Etelä-Suomessa, kun talvet ovat välillä vaihtelevia ja säätilan mukaan joko sulaa tai tulee uutta lunta. Kävely tuleekin ottaa rentona menona, ei niinkään suorituksena. Hyvät kengät jalassa pääsee mukavasti liikkeelle. Minä hankin viime talvena itselleni nastalliset talvinkengät. Viime keväänä Nuuksion reitillä oli helppo kävellä siten, että jaloissa oli nastakengät. Ne pitivät hyvin maata vasten, eikä ollut koko ajan pelkoa liukastumisesta. Kävelyvauhti tulee toki olla silti kelin mukaista. Tuolloin valitsemamme reitti oli kauttaaltaan muidenkin käyttämä, mutta paikoin todella liukas sekä nousua ja laskua oli jonkin verran.

Nastakengät auttavat liukkailla keleillä.
Blogin kirjoittaja Virva Nuuksiossa maaliskuussa 2018
Blogin kirjoittaja Nuuksiossa maaliskuussa 2018.

Etelä-Suomen kevättalvissa luontomatkailu on mitä mainioin harrastus. Mikä sen kivempaa kuin liikkua hangella kevätauringon paistaessa? Sitten voi välillä paistaa vaikkapa makkaraa ja vaahtokarkkeja ja jatkaa sen jälkeen matkaa. Pysähtyessä on hyvä olla mukana lisäkerros vaatetta. Minulla se on usein untuva- tai fleecetakki, jonka laitan tuulitakin alle.

Korpikierros-kyltti Nuuksiossa maaliskuussa 2018
Korpikierros Nuuksiossa maaliskuussa 2018.
Toiseen suuntaan kyltti onkin Korpinkierros.
Korpinkierros Nuuksiossa maaliskuussa 2018.

Tällä kertaa kiersimme Nuuksiossa Korpinkierroksen vai Korpikierroksen – riippuen kyltistä. Ovat muuten ihan toisiaan lähellä nämä opasteet, tosin eri suuntiin. Ehkäpä se kierros on toiseen suuntaan eri nimellä kuin toiseen? 😉 Vai olisiko sittenkin vain sattunut pienoinen erehdys kyltin tekijällä! 🙂

Männynoksa Nuuksiossa maaliskuussa 2018
Männynoksa Nuuksiossa maaliskuussa 2018.

Luonnossa liikkuminen on mielelle ja omalle hyvinvoinnille hyväksi. Se rauhoittaa. Siellä voi hiljentyä. Siellä voi katsella kauneutta. Mitä ihmeellisempiä pieniä asioita voi nähdä, kun avaa silmänsä, hidastaa vauhtia, katselee ympärillensä ja ihmettelee. Älä ota suorituksena luonnossa liikkumista. Ota se nautintona, hidastuksena elämään ja kiireeseen.

Älä kiirehdi. Nauti luonnosta. Ota makuuasento ja katsele taivasta.
Metsää Nuuksiossa maaliskuussa 2018. Reittimerkit Korpinkierroksella on keltaisia.
Metsää Nuuksiossa maaliskuussa 2018. Reittimerkit Korpinkierroksella on keltaisia.

Korpinkierros on osa Nuuksion luonnonsuojelualuetta Espoossa. Se on pituudeltaan 6-7,2km riippuen, mitä reittikohtaa kuljet. Reitti on merkattu kokonaisuudessaan keltaisin reittimerkein ja se on haastava. Olimme reitillä koko perheellä eli minä, mies ja tyttäremme tuolloin iältään 8 vuotta ja 10 vuotta. Yhteensä meillä meni reitillä noin 5,5 tuntia, koska vauhti oli tosiaan hidas ja pysähdyimme siellä täällä sekä makasimme välillä lumen päällä ääniä kuunnellen ja taivasta katsellen. Lapsemme ovat tottuneet kävelemään luontopoluilla. Eniten luonnossa liikkumista olemme harrastaneet Kolin huikeissa maisemissa ja täällä pääkaupunkiseudulla.

Makkaran ja karjalanpiirakan paistoa  nuotiolla Nuuksiossa maaliskuussa 2018.
Makkaran ja karjalanpiirakan paistoa Nuuksiossa maaliskuussa 2018.

Olennaisena osana luontoretkeä kuuluu tietenkin ulkona syöminen. Meillä yleensä mukana on makkaraa ja/tai nakkeja, karjalanpiirakkaa (on muuten tajun hyvää nuotiolla lämmitettynä!), kuumaa teetä, jotakin naposteltavaa ja vaahtokarkkeja (lähinnä lapsille – minäkin tosin paistelen niitä muutaman!). Luonnossa kaikki maistuu aina paremmalta!

Grillipihdit on kätevä varuste ruoan kääntämiseen ja nostamiseen arinan päältä.
Pieniä ihmeitä puun rungolla Nuuksiossa maaliskuussa 2018. Kuva makrokuva puunrungosta ja kolosta siinä.
Pieniä ihmeitä puun rungolla Nuuksiossa maaliskuussa 2018.
Pieniä ihmeitä puun rungolla Nuuksiossa maaliskuussa 2018. Kuva makrokuva puunrungolta.
Pieniä ihmeitä puun rungolla Nuuksiossa maaliskuussa 2018.
Pieniä ihmeitä sulaneessa lumessa, mikä on jäätynyt Nuuksiossa maaliskuussa 2018. Kuva makrokuva jäästä ja jääkiteistä.
Pieniä ihmeitä sulaneessa lumessa, mikä on jäätynyt Nuuksiossa maaliskuussa 2018.
Siirry sivun alkuun

Tykkäsitkö teksteistä? Seuraa minua!