Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Petrin jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.
Metsätoimija Petri Pajunen toimii Metsänhoitoyhdistys (MHY) Etelä-Savon johtajana. Hän on tehnyt työtä metsäalalla pitkään eri tehtävissä. Petri on opiskellut metsätalouden perusopintoja ja metsätalousteknikon sekä metsätalousinsinöörin (AMK) tutkinnon. Työn ohessa hän on lisäksi opiskellut metsätalousinsinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK). Nykyisin Petrin työ on paljolti johtamista.
Kun tehtaita suljettiin kymmenisen vuotta sitten, Petristä tuntui tuolloin, että metsäala olisi auringonlaskun ala, mutta nyt puusta on tehty uusia tuotteita ja asioissa mennään eteenpäin.
Metsänhoitoyhdistys (MHY) on metsänomistajien organisaatio, jonka tehtävänä on metsäpalveluiden tuottaminen, metsänomistajien edunvalvonta, ohjaaminen ja neuvonta. Kuitenkin lopulta päätökset omista metsistä tekevät metsänomistajat itse.
Lue tai kuuntele, mitä Petri kertoo Metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta ja metsäalasta ylipäätään.
Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcast Apple Podcasteista tai Spotifystä.
Jakson yhteydessä esitettävät kuvat eivät liity Petrin metsiin.
Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon johtaja
Petri tekee työtä Etelä-Savon maakunnan alueella. Hän on ollut Metsänhoitoyhdistyksellä töissä parikymmentä vuotta erilaisissa tehtävissä. Johtajana hän on toiminut vuodesta 2005.
Tausta metsäalalla
Petri on kotoisin maatilalta, missä metsätyöt ovat tulleet tutuksi pienestä pitäen ja sieltä on lähtenyt innostus opiskeluihin metsäalalle. Opintojen jälkeen hän pääsi töihin Metsänhoitoyhdistykseen.
Opiskelut metsäalalla
Petri on tehnyt pitkän uran opiskeluiden ja työn kautta metsäalalla. Ensiksi hän on opiskellut metsätalouden perusopintoja Savonlinnassa Varparannalla ja sen jälkeen jatkanut opintojaan metsätalousteknikoksi. Tuolloin työllisyystilanne oli hieman heikompi ja Petri jatkoi metsätalousinsinöörin opintoja Joensuussa, josta valmistui vuonna 1999. Työn ohessa hän on opiskellut metsätalousinsinöörin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Mikkelissä.
Opintojen vaihtoehdot
Petri mietti opintoja valitessaan myös IT-alaa, mutta valitsi toisen vaihtoehdon. Metsäala vei siten voiton, mutta tänä päivänä nämä molemmat alat yhdistyvät hänen työssään.
Erilaisia metsäalan töitä
Petri kertoo, että on tehnyt hyvin monipuolisesti erilaisia metsäalan töitä. Hän on ollut esimerkiksi taimia istuttamassa, mikä on monen metsänomistajan ensimmäinen kosketuspinta metsään. Isän mukana hän on ollut metsässä puita kasailemassa hakkuualueella. Tietysti hän on itsekin ollut taimikonhoitoa tekemässä vuosittain; viimeksi tämän podcastin nauhoitusta edeltävän viikon lopulla. Opiskeluaikana hän on myös ajanut metsässä koneita.
Nyt omassa työssään Metsänhoitoyhdistyksellä Petri opastaa metsänomistajia eri palveluissa. Aluksi Petri teki kolme vuotta metsäneuvojan töitä, sen jälkeen pari vuotta korjuuesimiehen tehtäviä, johon liittyivät esimerkiksi energiapuunkorjuu ja korjuupalvelut. Vuodesta 2005 Petri on tehnyt johtajan tehtäviä.
Petrin nykyisessä työssä MHY:n johtajana on paljon toimistotöitä, koska hänellä on kokonaisvastuu Metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta. Lisäksi hän osallistuu MHYn hallitustyöskentelyyn esimerkiksi tekemällä raportteja. MHY:n hallitukselle raportoidaan, mitä on tehty ja sieltä saadaan tavoitteita jatkoon eli toimintaan. Petri toimii myös esihenkilönä MHY Etelä-Savon henkilöstölle. Hänelle kuuluu myös puukauppaneuvotteluja. Työt ovat siis monipuolisia, mutta ne ovat parissa kymmenessä vuodessa muuttuneen niin, että aiemmin Petri oli enemmän maastossa työn kautta ja nyt maastoon pääsee lähinnä vapaa-ajalla tekemään omien metsien töitä.
Opit eri metsäalan tehtävistä
Petri kokee palkitsevana, että on päässyt tekemään uransa aikana monenlaisia töitä taimikon istutuksesta lähtien. Hän on saanut ymmärrystä monisti Metsänhoitoyhdistyksen toimenkuvista. Hänen mielestään ymmärrys voisi olla erilainen, jos hän olisi tullut johtotehtäviin suoraan muualta. Jokainen toimenkuva on kantanut aina eteenpäin.
Miksi kannattaa opiskella metsäalaa?
Metsäala on hyvin monipuolinen. Petri uskoo, että heidän metsäammattilaiset ja toimihenkilöt arvostavat sitä, että työhön liittyy sekä toimistotyötä että pääsee liikkumaan luonnossa, tapaamaan ihmisiä ja olemaan metsänomistajien parissa. Lisäksi työssä on tietynlainen vapaus: voi suunnitella oman kalenterin, työpäivät, ihmisten tapaamiset ja pääsee näkemään, miten metsä kasvaa. Työssä näkee myös oman kättensä jäljen, kun esimerkiksi taimikonhoito tehdään. Tässä työssä pääsee auttamaan metsänomistajia heidän metsäomaisuuden hoidossa. Petri uskoo, että työ metsäalalla on hyvin palkitsevaa.
Millainen tulevaisuus metsäalalla on?
Petri sanoo, että metsäalalla on erittäin hyvä tulevaisuus. Jos mennään kymmenisen vuotta taaksepäin, oli metsäalalla erilaiset tunnelmat, kun tehtaita laitettiin kiinni. Silloin mietittiin, mitähän tästä oikein tulee ja onko ala tämmöinen auringonlaskun ala. Mutta kyllä tämän alan näkymät ovat kääntyneet ihan päinvastoin, kun kokoajan metsäteollisuuteen investoidaan. Lisäksi puusta tehdään tuotteita, mitä ei ole voinut kuvitellakaan tehtävän. Hiilensidontaan liittyvät asiat ovat myös tulleet metsäalalle. Petrin mielestä metsäalalla on erittäin hyvä tulevaisuus.
Miksi kannattaa omistaa metsää?
Petri kertoo, että metsäkiinteistöillä on tällä hetkellä erittäin hyvä kysyntä. Petrin mielestä tähän asiaan on monenlaisia näkökulmia, kuten talouden näkökulma; metsä on pitkäjänteinen ja vakaa sijoituskohde, kun osakemarkkinoilta voi saada pikavoittoja. Metsä voi olla myös taloudellinen tuki. Tietysti tähän liittyy energianhinnat, jotka nousevat. Omasta metsästä voi saada polttopuuta. Yhtälailla metsä voi olla virkistyskäytössä ja marjastuksessa. Ja kun hakee marjat ja sienet omalta palstalta, saa siihen vielä syvemmän näkökulman.
Mitä ajattelet metsäsektorista ylipäätään?
Petrin mielestä metsäsektori on vahva puujalka Suomelle. Metsäteollisuuden vientitulot tarkoittavat lähes 20 prosenttia Suomen viennistä, joten siitäkin näkökulmasta sillä on keskeinen rooli. Ilmastopolitiikan keskusteluissakin Petri näkee metsän ratkaisuna, ei ongelmana. Näitä asioita sitten yhteensovitetaan. Metsäsektorin rooli on äärimmäisen keskeinen myös tulevaisuudessa.
Mitä metsänhoitoyhdistys tekee?
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien oma organisaatio. MHY:llä päättäjät ovat metsänomistajia ja metsäyhdistyksen jäseniä. Siellä on hallitus ja valtuusto, jotka tekevät päätöksiä, joita metsäammattilaiset sitten toteuttavat. Palveluihin kuuluu kokonaisvaltainen metsänhoito: puun myynnin suunnittelua, puukaupan kilpailuttamista, puukauppapalveluita, korjuupalveluita, taimikonhoitoa, metsän uudistamista, metsän viljelyä, metsän lannoitusta, tienrakennusta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on vahvistunut myös metsätilojen omistusjärjestelyihin liittyvät palvelut, kun metsätilansukupolvenvaihdos on ajankohtainen tai muuten halutaan myydä se metsätila pois. Lisäksi MHY erottuu muista metsäalan organisaatioista sillä, että he hoitavat myös metsänomistajien edunvalvonta-asioita esimerkiksi mitä lainsäädäntöön tulee. MHY on metsänomistajien puolella. Edunvaltontatyötä tehdään yhdessä MTK:n kanssa Suomessa ja kansainvälisesti..
Miten metsänomistajat löytävät Metsänhoitoyhdistykset?
Metsänhoitoyhdistys on toiminut yli 100 vuotta Suomessa ja on siten hyvin tunnettu ja perinteikäs organisaatio. MHY:llä on töissä noin tuhannen metsäammattilaisen verkosto ja toimipisteitäkin on 250 eri puolilla Suomea. MHY on paikallisesti hyvin vahvasti läsnä. Lisäksi MHY:n löytää verkosta.
Petri kertoo, että he pyrkivät lähestymään aktiivisesti sekä uusia että vanhoja metsänomistajia, koska MHY:n perustehtävä on metsänomistajien neuvonta ja opastaminen eri asioissa. Metsänomistajat ottavat myös suoraan yhteyttä heihin.
Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksellä on 19 palvelutoimistoa eri puolilla maakuntaa, mikä on vahva palvelutoimistoverkosto moneen muuhun toimialaan verrattuna. MHY on vahvasti läsnä siellä, missä metsätkin ovat. Asiointia voidaan hoitaa metsissä, palvelutoimistoilla ja verkossa sekä puhelimitse. Metsänomistajat itse päättävät, mitä kautta he haluavat asioita hoidettavan.
Millaista yhteistyötä MHY tekee toisten yritysten kanssa?
Petrin mukaan heillä on monenlaista yhteistyötä. Yhteistyö alkaa jo kouluista ja opiskeluista, kun yhteistyötahoina on metsäalan oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. MHY:llä on paljon opiskelijoita työharjoitteluissa, missä he pääsevät oppimaan metsäalan töitä ja perehtymään asioihin. MHY käy myös kertomassa heidän toiminnastaan metsäalan oppilaitoksissa.
Yhteistyötä tehdään myös Metsäkeskuksen kanssa. Puunostajat eli metsäteollisuusyritykset ovat sekä yhteistyöverkostoa että kilpailijoita, koska molemmat tekevät metsänomistajien valtuuttamana puukauppaa. Metsänomistajan puukauppa kilpailutetaan ja haetaan parasta markkinahintaa kyseiselle puukauppaerälle.
Yhteistyötä tehdään myös puukorjuuyrittäjien ja metsurien kanssa; he ovat MHY:lle tärkeä verkosto, jotka toteuttavat metsätoimihenkilöiden suunnittelemia palveluita.
Usein yhteistyökumppanuudet ovat myös pitkiä. MHY:llä on töissä 40 vuoden työuran saavuttaneita henkilöitä ja samoin yrittäjäpuolella vastaavia pitkiä työuria ja kumppanuuksia.
Miten yhteistyökumppanit löytävät MHY:n?
Petri kertoo, että sekä Metsänhoitoyhdistyksestä että uusien yhteistyökumppaneiden puolelta otetaan yhteyttä. MHY on tunnettu organisaatio Etelä-Savon maakunnassa, joten yhteydenottoja tulee puolin ja toisin.
Yhteistyö metsäalan toimijoiden kesken
Petri sanoo, että yhteistyön tulee olla toimivaa. Usein yrittäjät tai metsurit otetaan pitkäaikaisiksi kumppaneiksi. Lisäksi on oltava luottamusta toimintaan ja työn laatuun, sillä tavalla töitä löytyy ja yhteistyö pelaa ja on hyvin tiivistä. Muidenkin kumppaneiden kanssa vuorovaikutusta on koko ajan.
Miten ohjaatte metsänomistajia luonnonhoidossa ja monimuotoisuudessa?
Tämä on hyvä kysymys, sanoo Petri ja jatkaa, että tämä asia on häirinnyt julkisessa keskustelussa, koska asiat nähdään mustavalkoisena ja että puhutaan, että on talousmetsää ja suojelualueita. Kuitenkin talousmetsien käsittelyssä luonnonhoitoteemat ovat jokaisen toimihenkilön ja metsänomistajan keskuudessa läsnä. Luonnonhoito on keskeinen asia ja esimerkiksi kulotuksia on MHY Etelä-Savon alueella tehty vuosittain, taimikonhoidossa jätetään riistatiheikköjä, metsään jätetään säästöpuuryhmiä, lisäksi lakikohteet ovat selviä asioita. Metsille on tullut myös vapaaehtoinen suojelu, mikä on erittäin hyvä asia. Tällainen on esimerkiksi metso-ohjelma. Metsänomistaja voi suojella arvokkaan kohteen, jossa puustoa ei voi korjata. Tällainen kohde on myös rahallisesti arvokas kohde, joten on hyvä, että metsänomistaja saa tällaisesta rahallisen korvauksen. Näitä asioita käydään arjessa ja koulutuksessa läpi metsätoimihenkilöille ja metsänomistajille.
Metsänomistajia ohjataan monien kanavien kautta. Metsätoimihenkilö ja metsänomistajat voivat käydä tarkastelemassa asioita metsänomistajan metsässä, jossa kaikista konkreettisemmin nämä asiat ovat nähtävillä ja helpoiten keskusteltavissa. Lisäksi luonnohoidon ja monimuotoisuuden asioista puhutaan metsänomistajien tilaisuuksissa sekä webinaareissa, eri tyyppisissä metsäilloissa sekä neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä jäsenlehdessä. Lisäksi luonnonhoidon ja monimuotoisuuden asioita tuodaan esille myös sosiaalisen median kanavissa.
Vuosikymmeniä sitten, kun luonnonhoidon ja monimuotoisuuden tavoitteet alkoivat tulla enemmän esille, vaati niiden esittäminen enemmän perusteluja ja keskusteluja, mutta nyt metsänomistajat ottavat ne luonnollisena osana.
PEFC-metsäsertifiointi
PEFC-sertifioinnissa ovat mukana kaikki Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet eli metsänomistajat, jotka ovat metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. PEFC:ssä otetaan huomioon enemmän luonnonhoitoa aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Metsänomistajien keskuudessa luonnonhoidon asioilla on hyvä vastaanotto, eikä niitä enää tarvitse niin perustella, miksi näin tehdään.
PEFC:ssä on on yli 30 erilaista kriteeriä, joihin sekä Metsänhoitoyhdistys että metsänomistajajäsenet ovat sitoutuneet. PEFC voi tarkoittaa esimerkiksi säästöpuiden jättämistä, tai riistatiheikköjä, tai suojakaistoja vesistöjen varsille ja suoalueen reunamille. Näitä kriteerejä on määritelty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nämä PEFC:ssä määritellyt ovat lakisääteisten vaatimusten päälle, mutta tietysti on laki, mikä koskettaa kaikkia metsänomistajia. PEFC-sertifiointiin kuuluminen tuo plussaa lain päälle luontoarvojen näkökulmasta.
Mikä Petrille on tärkeintä nykyisessä työssä metsänomistajien kanssa?
Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajien organisaatio, jossa pyritään edistämään metsänomistajien taloudellista kannattavuutta ja monien muiden tavoitteiden toteutumista sekä pyritään edistämään hyvää metsänhoitoa, että esimerkiksi taimikoita hoidetaan ja metsiä harvennetaan. Näissä on monenlaiset asiat taustalla. Jokainen metsänomistaja tekee omat päätökset oman metsänsä näkökulmasta. MHY kuuntelee metsänomistajien tavoitteita, jotka voivat olla hyvin erilaisia: osa painottaa vahvasti taloutta, osalla taas on muita arvoja ja joku voi haluta, että metsä haetaan Metso-ohjelmaan ja suojeluun. MHY sitten toteuttaa näitä metsänomistajien tavoitteita ja edistää hyvää metsänhoitoa.
Petri kertoo, ettei ole kahta samanlaista työpäivää ja asiat menevät vahvasti eteenpäin, että sikäli työympäristö ja toimintaympäristö on mielekäs.
Metsänhoitoyhdistys neuvoo ja ohjaa
Hyvin keskeisessä roolissa on neuvonta ja ohjaus metsänomistajille. Metsäammattilainen ei voi julistaa, että asioita tehtäisiin tai toimittaisiin tietyllä tavalla siellä metsänomistajan metsässä. Tietysti metsäammattilaisen työssä on huomioitava lait ja sertifioinnit, mutta tänä päivänä metsänomistajalla on paljon vapautta ja samalla myös vastuuta toimia metsässä, miten haluaa. Tärkeää on kysyä asioista.
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joista MHY Etelä-Savon toimialueella on jo kymmeniätuhansia, joilla jokaisella on erilaiset tavoitteet ja on tietysti tärkeää, että asiat toteutuu metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti.
Kahta samanlaista metsänomistajaa ei löydy
Petri kertoo, ettei kahta samanlaista metsänomistajaa löydy. Petri myös sanoo, että kun keskustelua käydään metsien monimuotoisuudesta, niin hänen mielestään jo metsänomistajien tavoitteiden erilaisuus on monimuotoisuus toteutumisen tae. Kaksi metsänomistajaa ei hoida metsiään samalla tavalla, heillä on erilaisia arvoja taustalla ja nämä varmasti muodostavat jatkossakin metsissä monimuotoisuutta .
Mitä ajattelet metsien tulevaisuudesta?
Petri näkee, että metsillä on vetoa moneen suuntaan. Aiemmin metsät kulminoitui puukauppaan ja puujalostukseen. Näin varmasti on jatkossakin, että sahatavaraa ja sellua tarvitaan, ja korvataan fossiilituotteita, mikä on hieno juttu. Tietysti vaatteita syntyy puumateriaalista. Lisäksi rinnalle on tullut ilmastoasiat, puhutaan hiilensidonnasta, jota on kaupallistettu. Petri näkee, että kaikki asiat, mitä tässäkin keskustelussa on tullut esille, on yhteen sovitettavissa, kun muistetaan, että se kasvava metsä sitoo hiiltä parhaiten. Se tarkoittaa, että on tärkeää, että on metsäteollisuutta ja puulle on kysyntää, jonka takia metsiä kannattaa hoitaa. Molempia tarvittaisiin. Jos ajatellaan, että ei olisi metsäteollisuutta ja puulle ei olisi käyttöä, on metsissä kyllä hiilivarastoa, mutta sitten siellä vanhassa puustossa ei tapahdu hiilensidontaa. On siis tärkeää, että toimintaympäristö säilyy sen tyyppisenä, että metsillä on taloudellista aspektia ja se palvelee myös sitten tätä ilmastoa.
Pitäisikö tätä hiilensidontaa jotenkin enemmän kompensoida tai maksaa sitä metsän omistajille?
Petrin kertoo, että kaupallisia hiilensidonnan tuotteita on jo tullut ja tulee jatkossakin. Petri näkee, että hiilensidonta on jatkossa yksi tulonmuodostuksen muoto puukaupan rinnalla. Ja varmasti uusia mekanismeja tulee siihenkin.
Mikä on tärkein asia, minkä haluat maailman kuulevan metsistä?
Petri sanoo, että Suomessa metsien hoito on maailman ykkösluokkaa, kärkiluokkaa, ja hän haluaisi laittaa viestin EU-tasolle laajemminkin, että kun metsiä hoidetaan kestävästi ja ymmärretään siellä EU-päätöksenteossakin tämä metsien rooli ja se, että metsäomaisuutta täytyy olla mahdollisuus käyttää, ettei tule kohtuuttomia rajoituksia tänne suomalaisille metsänomistajille ja että pärjätään jatkossakin.
Kiitos
Kiitos Petri, että sain tehdä tämän haastattelun!
Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi #mmsaatio
#ihmisenäänipodcast #ihmisenääni #podcast #tikleoy #virvanet
Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Petrin jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.
Jakson yhteydessä esitettävät kuvat eivät liity Petrin metsiin.
Tilaa ilmoitukset Ihmisen ääni -podcastin uusista artikkeleista https://virva.net/ihmisen-aani-tilaus/
