Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Aino-Maija Vaskelainen, Työpäivä metsässä, Vantaa.

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Aino-Maijan jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Metsätoimija Aino-Maija Vaskelainen on kehittänyt idean Työpäivä metsässä. Hän tekee tätä työtä päivätyönsä ohella. Aino-Maijan ajatuksena on viedä aikuisia lähemmäksi luontoa. Työpäivä metsässä sopii mille tahansa ryhmälle, mutta se on kehitetty erityisesti tietotyön näkökulmasta ja tarpeisiin.

Aino-Maijan mukaan ihmiset ovat vieraantuneet metsistä ja kokevat usein esimerkiksi monet työhön liittyvät asiat tarpeettoman suurina. Ihmisten miettiä sitä, miten me olemme vain pieni osa tätä maailmankaikkeutta. Aino-Maijan oma luontosuhde on ollut iso osa hänen identiteettiään oikeastaan koko hänen elämänsä ajan.

Työpäivä metsässä vie aikuisia ihmisiä työpäiväksi luontoon. Ajatukset ja ideat voivat muuttua, kun työympäristö muuttuu. Ihmisten oleminen saattaa muuttua ja asiat saavat uutta perspektiiviä. Työpäivä metsässä -päiviin osallistuneet ovat kokeneet päivät positiivisina ja ovat olleet onnellisia näiden päivien jälkeen.

Lue tai kuuntele, mitä Aino-Maija kertoo Työpäivä metsässä -päivistä.

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcast Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Jakson yhteydessä esitettävät kuvat eivät liity Aino-Maijan työhön.

Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Aino-Maija Vaskelainen, Työpäivä metsässä, Vantaa.
Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Aino-Maija Vaskelainen, Työpäivä metsässä, Vantaa.

Työpäivä metsässä 

Aino-Maija on metsäfasilitaattori ja asuu Vantaalla. Hän tekee työkseen tietotyötä konsultoinnin maailmassa toimistossa tai etäkonttorissa. Ihmisen ääni -podcastissa hän on oman metsätyönsä vuoksi. Hän on kehittänyt Työpäivä metsässä -konseptin, jossa hän toimii metsäfasilitaattorina.

Tausta metsäalalla

Aino-Maijalla metsä on vaikuttanut elämään koko eletyn elämän ja historian ajan. Omat kokemukset ja elämän varrella kypsyneet ajatukset siitä, mitä haluaa tehdä, ovat päätyneet tähän. Ensimmäinen Työpäivä metsässä -päivä pidettiin noin kaksi vuotta sitten.

Opiskelut

Aino-Maija on opiskellut kaupallisen alan perustutkinnon ja töiden kautta kouluttautunut koko työuransa ajan. Suoranaisesti metsään liittyvää koulutusta hänellä ei ole, mutta muitten purojen, kuten töiden ja lapsuuden luontosuhteen sekä myöhempien kiinnostuksen kohteiden kautta, on tullut tämä Työpäivä metsässä -idea. 

Mistä ajastus työpäivästä metsässä sai alkunsa?

Aino-Maija alkoi miettimään, että haluaisi tehdä muutakin kuin liike-elämän konsultointia ja projektityötä. Lisäksi hän oli tunnistanut omassa työssään ihmisten kanssa toimimiseen liittyviä asioita, mitkä erityisesti ilahduttivat. Aihe kypsyi hänen mielessään, mutta ihan heti siinä ei ollut riittävästi aineksia. Aino-Maija mietti, ettei oma työ ole sisällön kannalta kauhean merkityksellistä, jos mietitään ihmisten eloa ja maapallon tulevaisuutta. Hän alkoi miettimään, että jos joku tulevaisuudessa, esimerkiksi lapsi, kysyy häneltä, että mitä hän on tehnyt asioiden eteen historiassa, jotta asiat olisivat muuttuneet parempaan suuntaan, hän saattaisi joutua vastaamaan: ”En nyt ihan hirveästi mitään.” Tämä ajatus tuntui ahdistavalta, jonka vuoksi Aino-Maija alkoi miettimään, mitä hän itse voisi tehdä ja mikä olisi sellaista, mihin itsellä olisi annettavaa ja mikä olisi uutta. Lisäksi hänen ajatuksissa oli luontoyhteys ja miten nykyihminen on kadoksissa sen kanssa. Aino-Maijan mietteissä oli myös työelämän mielettömyys ja hölmöys, jota hän todisti päivästä toiseen. 

Tuli päivä, kun Aino-Maija työskenteli yhden asiakkaan johtoryhmän kanssa. Heidän keskinäisen dynamiikan osalta hän mietti, että näissä ihmisissä olisi paljon potentiaalia ja aineksia enempään, mutta siinä neuvotteluhuoneen pöydän ympärillä asiat eivät vaan lähde eteenpäin – joka kuukausi toistetaan vaan samaa asiaa. Siitä ajatus sitten lähti: kunpa saisi viedä heidät joskus nuotion ääreen, keittää kahvit ja juteltaisiin siinä, silloin tulisi ihan erilaisia asioita ihmisten suusta ulos. Tämä oli sellainen yksittäinen hetki, josta Aino-Maijalle valkeni metsäfasilitointi.

Metsä on rennompi ympäristö töille

Ihmisillä on fakkiintuneita toimintatapoja ja rooleja sekä kaikenlaisia estoja, heillä on myös kiirettä ja väsymystä sekä monenlaista muuta, minkä takia töissä yksinkertaiset asiat voivat saada tosi isoja mittasuhteita. Myös jonkin asian edistäminen voi olla tosi hankalaa. Metsä on monellakin tavalla erilainen ympäristö kuin neuvotteluhuone.

kaatunut puu

Millaisissa metsissä teet tätä Työpäivä metsässä -työtä?

Aino-Maija kertoo, että kaikenlaiset metsät käyvät Työpäivä metsässä -työhön. Yleisimmin kuitenkin hän käyttää kansallispuistojen metsiä johtuen siitä, että Työpäivä metsässä -konseptiin kuuluu ruoka, joka on tärkeää, kun ollaan ulkona, retkillä ja metsässä. Ruoanlaitto ja nuotio, joiden ääreen voi kokoontua ja perustaa leirin sekä olla siellä koko päivän, on tosi tärkeä asia. Lisäksi siellä ollaan oman ryhmän kanssa liikkeellä ja käsitellään paljon sensitiivisiä asioita, yritykset eivät ehkä halua, että vieressä istuu joku toinen retkeilijä tai makkaranpaistaja. Kansallispuistoja käytetään siis siksi, että siellä on paljon varattavia leiri- ja nuotipaikkoja, joissa on myös työskentelytiloja. Kuitenkaan mitään erityistä paikkaa tai rajoitetta ei ole, missä Työpäivä metsässä -työtä voisi toteuttaa. Lisäksi on huomioitava saatavuus ja se, miten helppo paikkaan on tulla. Näitä paikkoja mietitään aina tilaajan kanssa. Ryhmän toiveena voi olla esimerkiksi, että minkälaisessa maastossa liikutaan ja mitä tulee ottaa huomioon esimerkiksi esteettömyysasiat. Joku porukka voi haluta nimenomaan lähteä haastamaan itseään fyysisesti. Kaikki Työpäivä metsässä -työpäivänä tehtävät asiat määritellään aina tilaajan ja ryhmän mukaan.

Yhteistyökumppanit

Aino-Maijalla on useita erilaisia yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi eräoppaita eli ihmisiä, jotka ovat koulutettu turvallisesti luotsaamaan ryhmiä metsässä, huolehtimaan perustarpeista tai esimerkiksi pitämään nuotiota yllä ja huomioimaan, että kaikilla osallistujilla on hyvä ja turvallinen olla. Yhteistyökumppanit ovat erikoistuneet eri asioihin. Fyysisia aktiviteettejä varten voi olla melonta- ja maastopyöräilyohjaajia. Yksi yritys tarjoaa myös metsäkylpypalveluita hyvinvoinnin näkökulmasta. Ohjattavana voi olla myös rentouttavia ja luovuutta herättäviä, maadoittavia harjoituksia, jotka sopivat tekemisen lomaan. Lisäksi voi olla meditatiivisia harjoituksia esimerkiksi työpäivän päätteeksi.

Mitä osallistuja tarvitsee metsätyöpäivään?

Aino-Maija kertoo, että suomalaiset yleensä pärjäävät perusulkovarusteilla. Tietysti pitää miettiä, että ovatko ne vaatteet kesämökillä tai kotona. Näitä on hyvä miettiä jo vähän aikaisemmin, eikä samana aamuna, kun mennään metsään työpäiväksi. Keskellä talveakin voi hyvin toteuttaa Työpäivä metsässä -konseptin. Silloin ollaan usein jossakin kodassa osan päivästä. Talvella olennaista on kerrospukeutuminen, ja että on oikeat materiaalit päällä. 

Todella tärkeänä osana Työpäivään metsässä on hyvän ohjeistuksen antaminen osallistujille etukäteen, jotta ihmisillä on luottavainen ja turvallinen olo, kun he tulevat kohtaamispaikalle. Tämän hyvän ohjeistuksen tekeminen edellyttää paljon sääkarttojen seuraamista, mutta myös Aino-Maijalle jo aiemmin kertynyt kokemus auttaa ohjeistuksen teossa todella paljon. 

Aino-Maija kertoo, että metsän yksi hieno puoli on myös, kun kotoa lähtee aamulla ja räntää vihmoo vaakatasossa ja tuulee, niin metsässä voi olla huomattavasti suojaisempaa ja miellyttävämpää.

Mikä Aino-Maijalle on tärkeää työpäivässä metsässä?

Aino-Maija kokee tärkeänä, että voi tarjota jollekin työporukalle kokemuksen ja mahdollisuuden. Hän näkee usein päivän aikana entuudestaan tuntemattomien ihmisten kasvoista ja eleistä, miten päivän aikana heissä tapahtuu iso muutos. Aino-Maijan mielestä se on palkitsevaa.

Rooli Työpäivä metsässä -päivissä

Aino-Maija toimii pääasiassa fasilitaattorin roolissa. Hän suunnittelee työpäivän etukäteen tilaajan kanssa esimerkiksi työpajassa. Tilaajan kanssa myös sovitaan, mitkä ovat päivän tavoitteet, ketä sinne on tulossa, mitä odotetaan ja mitä on hyvä tietää. Aino-Maija sanoo, että aina on parempi, mitä enemmän tietää etukäteen ja siten Työpäivää metsässä on helpompi suunnitella. 

Aino-Maija kertoo, että strategia on usein tyypillinen aihe, mitä työporukka lähtevät miettimään. Metsässä annetaan tilaa uusille asioille ja mietitään rakennuspalikoita sekä tunnistetaan asioita, joiden parissa jatketaan myöhemmin työskentelyä. Aino-Maija voi vetää muunkinlaisia harjoituksia.

Koronan jälkeen on ollut paljon ’yhdessä taas’ -teemalla olevia Työpäivä metsässä -päiviä. Aiheet voivat olla kuitenkin mitä tahansa. Aino-Maijan tehtävä on luotsata ihmiset niiden asioiden läpi ja vetää ryhmäharjoitukset. Hän kertoo, että usein näissä päivissä on mukana kaksi tai kolme vetäjää, joiden kesken on jaettu roolit: yksi vastaa aktiviteeteista, toinen toimii kokkina ja kolmas hoitaa työasiat. 

Aino-Maija on Työpäivä metsässä -päivien myötä verestänyt eräkokkailutaitojaan. Hän on saanut tähän lapsena ja nuorena leireiltä hyvät pohjat. Hänellä on ruoanlaitosta hyvä perusajatus siitä, mitä tarkoittaa tehdä avotulella ruokaa kahdellekymmenelle ihmiselle. Ruokalajit kannattaa miettiä nuotiolle sopiviksi. Esimerkiksi keiton tekeminen vaatii ison kattilan ja keiton seuraksi on hyvä olla hyvää leipää. Tietysti siten on myös metsään sopivat klassikkojälkiruoat: tikkupullat ja letut. Letuille tarvitaan pari kolme lettupannua. Yleensä ihmiset ovat innokkaita paistamaan lettuja itse.

Vaikutteita metsäluokista ja metsäpäiväkodeista

Aino-Maija sanoo, että Työpäivä metsässä on saanut paljon vaikutteita metsäluokista ja metsäpäiväkodeista. Lisäksi ylipäätään ympäristökasvatusta tapahtuu paljon lapsille; he käyvät metsässä ja heitä viedään sinne. Esimerkiksi Espoon Nuuksiossa voi nähdä arkipäivisin päiväkoteja ja koululuokkia. Jostain syystä aikuiset eivät niinkään käy metsissä. Aino-Maija on ajatellut, että hän vie aikuisia metsään.

Miksi ihmisen pitäisi mennä metsään? 

Aino-Maija sanoo, että metsä on meidän biologinen kotimme. Metsässä kannattaa käydä rauhassa ja lempeästi kokeilemassa, miltä se tuntuu. Aino-Maija ei väitä, että metsä olisi kaikille mukava, miellyttävä ja kotoisa paikka. Hän kuitenkin kannustaa kokeilemaan. Suurin osa ihmisistä kokee olevansa metsässä mukavassa paikassa ja nauttii siitä olemisesta. Aina näiden Työpäivä metsässä -päivien jälkeen ihmiset miettivät sitä, että miksei tulisi lähdettyä metsään useammin. Suurin osa siis löytää omat juttunsa metsästä ja nauttii siitä.

Luonnossa

Palaute Työpäivä metsässä -päivästä

Ihmiset ovat olleet positiivisella mielellä ja he ovat antaneet lämmintä ja avointa palautetta. Yksi suurimmista syistä, miksi Aino-Maija haluaa tehdä Työpäivä metsässä -päiviä, on se, että näkee, miten onnellisia ihmiset ovat näiden päivien jälkeen. Ja se tuo halun jatkaa.

Kauanko Työpäivä metsässä kestää? 

Työpäivä metsässä voi olla mitä tahansa kestoltaan. Pienemmässä mittakaavassa voi hyvin toteuttaa samantyyppisen jutun, eikä välttämättä tarvitse lähteä kansallispuistoon. Työpäivä metsässä voi olla yksi luontoelementti, jonka äärellä toteutetaan kokous. Tällainen ei myöskään välttämättä vaadi mitään ulkopuolista fasilitointia, koska sen voi järjestää helposti itse ja siitä voi tehdä tavan. Työpäivä metsässä voi olla myös muutaman tunnin juttu lähiluonnossa, puistossa tai pienemmässä metsässä. 

Sitten on pidempi Työpäivä metsässä vaihtoehto, jossa lähdetään koko päiväksi metsään ja mikä voi olla yhdistelmä virkistyspäivää ja työpäivää: puolet tiukkaa työasiaa ja puolet jotakin muuta ohjelmaa. 

Aino-Maija kertoo ihanan kokemuksen tältä syksyltä, jossa yrityksen työporukan kanssa tehtiin päiväpatikka työpajan aikana. Kävelyä tuli 8-9 kilometrin verran. Ihmiset kantoivat tavarat mukanaan. Välillä käveltiin ja juteltiin, välillä taas pysähdyttiin ja juteltiin. Ohjelma oli rakennettu reitin mukaisesti.

Ajatus juoksee paremmin

Aino-Maija kertoo, että aivotutkijat osaisivat ehkä kertoa häntä paremmin tästä, mutta ihmisen kokonaisuuteen liittyvää on se, että ajatus juoksee paremmin samalla, kun liikutaan. Samaan perustuu myös metsäluokka, jossa on helpompi keskittyä, ajatus avautuu ja kulkee. Lisäksi eteenpäin liikkuminen vaikuttaa ajatteluun. Myöskin vaikeammista asioista voi olla helpompi jutella, kun kävellään rintarinnan, eikä istuta pöydän ääressä kasvot vastakkain.

Aino-Maijan luontoarvot

Aino-Maijan luontoarvot ovat olleet osa häntä itseään aina ja hän kertookin, että niitä on kaikkea vaikea tunnistaa. Luonto on Aino-Maijalle se paikka, missä hän pystyy rentoutumaan ja rauhoittumaan ja missä hänen on helppo ajatella. Luonto on hänelle ominainen paikka. 

Aino-Maija sanoo, että ihmistä ei olisi ilman luontoa, ei nyt, eikä tulevaisuudessa. Hänelle on itsestään selvää, että luontoa pitää vaalia ja kunnioittaa, eikä me voida ajatella, että me oltaisiin jotenkin yhtään minkään yläpuolella.

Metsien tulevaisuus

Aino-Maija toivoo, että metsät olisivat jatkossa olennainen osa ihmisten elämää ja hän toivoo myös, että ne olisivat osana ihmisten elämää vielä enemmänkin. Aino-Maija sanoo, ettei hän ole digitaalisaation vastustaja, onhan hänen päätyönsäkin vahvasti siihen sidonnaista. Hän tarvitsee vahvasti vastapainoa elämään. Välillä on kaikkien ihmisten hyvä irtautua digitaalisesta maailmasta. Irtautuminen toimii metsässä ja luonnossa hyvin. Ihmisten on ennen kaikkea löydettävä tasapaino ja harmonia. Ihmiset ovat vieraantuneet metsästä: jotkut käyvät hirveästi ja toiset ei ollenkaan – tämä sama ilmiö on monessa muussakin asiassa. 

Digitaaliset laitteet Työpäivä metsässä -päivässä

Aino-Maija sanoo, ettei Työpäivässä metsässä -päivään oteta mukaan läppäreitä ja muita laitteita. Ohjelma suunnitellaan siten, että niihin ei tarvitse edes välttämättä muistiinpanovälineitä. Aino-Maija kertoo fasilitaattorina tekevänsä muistiinpanoja ryhmän puolesta. Ihmisten muisti paranee luonto-olosuhteissa. Lisäksi ovat ryhmämuistin välineet ja menetelmät. Kännykkä saa ihmisillä olla mukana, monet ottavatkin valokuvia Työpäivästä metsässä. Monesti näissä päivissä saa superihania visuaalisia otoksia. 

Kerran Aino-Maija kohtasi sellaisen vähän epätavallisen ja hassun tapahtuman, jossa yksi henkilö oli kesken jutun kiinni kännykässä. Mutta kahden vuoden aikana tämä oli ainoa kerta, että näin tapahtui.

Metsän ilmapiiri on sellainen, että ihmiset jättävät kännykän automaattisesti taskuun.

Työpäivä metsässä kaupungin lähipuistossa tai kadulla

Aino-Maija sanoo, että kaupungin puistossakin voi tehdä tällaisen työpäivän. Tai vaikka ison rakennuksen vieressä olevan puun lähellä. Työpäivä metsässä -päivissä on ajatuksena, että opetellaan näkemään lähelle ja arvostamaan yksinkertaisia kauniita asioista, joiden ohi on saattanut painella kovaa ohi.

Aino-Maija kertoo, että nauhoitusta edeltävällä viikolla hän oli ollut urbaanissa versiossa metsätyöpäivästä. He olivat olleet Helsingin Lauttasaaressa merenrannalla. He olivat ajaneet Kampista Lauttasaareen metrolla ja kävelleet metroasemalta merenrantaan. Siellä kävely ja juttelu jatkui työpajan merkeissä. 

Aino-Maija sanoo kuitenkin, että ehkä tällaista pientä Työpäivä metsässä -päivää voisi edeltää ensin isompi Työpäivä metsässä -kokemus metsäolosuhteissa. Sen jälkeen on helpompi lähteä soveltamaan pienempi juttuja. Mikään ei kuitenkaan estä menemästä vaikka pihavaahteran luo ja miettimään siinä vaikuttaako asiat sen vieressä vähän erilaisilta, kenen kanssa siinä haluaisi olla ja mitä haluaisi työstää tai olla työstämättä.

Mikrotauot ovat tärkeitä työssä. Jos on mahdollisuus pitää pieni tauko, voi kokeilla mennä paljain varpain ulos ruohikolle. Siinä jo saa pikkuisen erilaisen ympäristön ja voi miettiä, miltä se vaikutti.

Mikä on tärkein asia, minkä haluat maailman kuulevan metsistä?

Aino-Maija sanoo, että metsistä on moneksi. Ihmisen on hyvä tunnistaa ja miettiä, mikä on oma alkuperä ja mistä tässä kaikessa on kyse: miten tärkeä osa luonto on asioita, mitä tapahtuu, jos monimuotoisuus vähenee, miten pieni kikkare ihminen on kuitenkaan tässä kaikessa. Tässä asiassa ei ole ainoastaan suojelu- ja arvostusnäkökulma, vaan toisaalta on myös oleminen, pieni osa maailmankaikkeutta. Tuo on myös helpottava ajatus, kun Aino-Maija palaa ajatuksissaan omaan työkontekstiinsa: me (ihmiset) kuvitellaan olevamme jotenkin liian tärkeitä ja kaikki asiat ovat kauhean isoja ja tärkeitä, sitten asiat eivät välttämättä ole näin, joten on hyvä saada mittasuhteita elämälle ja kaikelle ylipäätään.

Kiitos

Kiitos tästä keskustelusta Aino-Maija. Kiitos, että tulit Ihmisen ääni -podcastiin.

Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi #mmsaatio

#ihmisenäänipodcast #ihmisenääni #podcast #tikleoy #virvanet

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Aino-Maijan jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Jakson yhteydessä esitettävät kuvat eivät liity Aino-Maijan työhön.

Tilaa ilmoitukset Ihmisen ääni -podcastin uusista artikkeleista https://virva.net/ihmisen-aani-tilaus/

Tilaa artikkelit sähköpostiisi!

pakolliset *

Tilaa artikkelit sähköpostiisi!

Sosiaalinen media

Viimeisimmät

Viimeisimmät lukemani kirjat

Ihmisen ääni -podcastin artikkelit

Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Aino-Maija Vaskelainen, Työpäivä metsässä, Vantaa.

Metsätoimija Aino-Maija – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Aino-Maijan jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Metsätoimija Aino-Maija Vaskelainen on kehittänyt idean Työpäivä metsässä. Hän tekee tätä työtä päivätyönsä ohella.

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Petri ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsätoimija Petri – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Petrin jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Metsätoimija Petri Pajunen toimii Metsänhoitoyhdistys (MHY) Etelä-Savon johtajana. Hän on tehnyt työtä metsäalalla pitkään

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Timo ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsätoimija Timo – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Timon jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Metsätoimija Timo Syrjälä tekee työtä omassa yrityksessään METSÄn tähden Tiimissä metsäpalveluyrittäjänä. Hän on toiminut

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast metsänomistaja Emma ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsänomistaja Emma – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Emman jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Emma on etämetsänomistaja. Hän asuu Hyvinkäällä, ja hänen metsänsä ovat Keski-Pohjanmaalla. Emma omistaa metsää

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast Virva metsän ääni

Mistä löydät Ihmisen ääni -podcastin?

Ihmisen ääni -podcast tulee äänitiedostona kuunneltavaksi Spotifyn ja Apple Podcastiin. Lisäksi voit seurata Ihmisen ääni -podcastia sosiaalisen median kanavissa, jotka löydät alta. Instagramissa Seuraa meitä

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast Virva metsän ääni

Ihmisen ääni -podcast

Halusin tuoda ihmisen ääntä metsäkeskusteluun mukaan, siksi podcastille nimi Ihmisen ääni! Tavallinen metsänomistaja tai metsätyöntekijä ei ole juurikaan näkynyt metsäkeskustelussa julkisesti. Sosiaalinen media on toki

Muita blogipostauksia

Sudenkorento

Sudenkorento

Luontokuva Sudenkorento – olisiko merisinikorento? #virvanet #365finland #luonto #luontokuva

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast metsänomistaja Emma ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsänomistaja Emma – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Emman jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Emma on etämetsänomistaja. Hän asuu Hyvinkäällä, ja hänen metsänsä ovat Keski-Pohjanmaalla. Emma omistaa metsää

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast metsätoimija Timo ja toimittaja-tuottaja Virva

Metsätoimija Timo – Ihmisen ääni -podcast

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Timon jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä. Metsätoimija Timo Syrjälä tekee työtä omassa yrityksessään METSÄn tähden Tiimissä metsäpalveluyrittäjänä. Hän on toiminut

Artikkelikuva Ihmisen ääni -podcast Virva metsän ääni

Ihmisen ääni -podcast

Halusin tuoda ihmisen ääntä metsäkeskusteluun mukaan, siksi podcastille nimi Ihmisen ääni! Tavallinen metsänomistaja tai metsätyöntekijä ei ole juurikaan näkynyt metsäkeskustelussa julkisesti. Sosiaalinen media on toki