Artikkeli on tehty mukaellen Ihmisen ääni -podcastin Nooran jaksoa. Kuuntele Ihmisen ääni -podcastin metsänomistaja Nooran jakso Spotifysta tai Apple Podcasteista.

Noora on kaupunkilainen metsänomistaja Helsingistä. Noora omistaa metsää yhdessä puolisonsa kanssa. Heistä tuli metsänomistajia kolmisen vuotta sitten. Noora kokee, että hän ei vielä tiedä kovin paljoa metsänomistamiseen liittyen, mutta hänellä on halua oppia asioita. Nooralle tärkeää metsissä on virkistysarvot ja sukupolven jatkumo.

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcast Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Jakson yhteydessä esitettävät kuvat eivät liity Nooran metsiin.

Metsät Savossa

Noora on kaupunkilainen metsänomistaja ja asuu Helsingissä. Nooralla ja hänen puolisollaan on pieni metsätila Etelä-Savossa. Heistä tuli metsänomistajia kolmisen vuotta sitten, kun he ostivat metsää Nooran äidiltä. Tätä ennen metsää on omistanut Nooran suvussa useampi sukupolvi. Noora miehensä kanssa oli kiinnostunut olemaan metsänomistajia ja kun tuli sopiva hetki, he ostivat metsää.

Suvun metsäomistuksista kasvu metsänomistajaksi

Noora on aina ajatellut, että hänestä varmaan tulisi joskus metsänomistaja. Mutta ajatuksissa ei ollut ollut se, että metsänomistajaksi ryhtyminen tulisi juuri tässä vaiheessa elämää, ei ollut käynyt mielessä. Sattumien kautta metsänomistajuus kuitenkin tuli kolmisen vuotta sitten. Nooran puoliso oli aloitteellisempi osapuoli metsän hankintaan.

Noora on kokenut, että hän on kasvanut metsänomistajuuteen suvun metsäomistusten kautta. Metsää on ollut äidillä ja isovanhemmilla. Hän on aina tiennyt, että suvussa on tiettyjä metsiä ja sitä kautta ajatellut, että joskus aikuisena sitten hän itse hoitaa niitä. Ajatuksena oli suvun jatkumo metsänomistamisessa.

Nooran tavoitteena on, että metsä voi hyvin ja että se säilyy sukupolvelta toiselle omassa suvussa. Noora kertoo, että metsä on hänellä ikäänkuin lainassa ja hänen vuorollaan hän huolehtii, käyttää ja hyödyntää siitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Metsätietoa lisää

Noora kertoo, että hän ei vieläkään tiedä metsästä tai metsänomistamisesta hirveästi, mutta sanoo, että vielä vähemmän hän tiesi asioista, kun hänestä tuli metsänomistaja. Nyt hän opettelee kokoajan asiaa.

Noora sanoo metsäasioista, että metsää tulee hoitaa ja harventaa, välillä istuttaa taimia ja niin edelleen. Hän kertoo itse olleensa varsin vähän tekemässä mitään konkreettista metsässä, mutta on istuttanut taimia ja katsonut erilaisia videoita metsään ja metsätöihin liittyen esimerkiksi miten raivaussaha toimii. Nooran mies on hoitanut metsäasioita enemmän.

Metsäasioista voi ottaa selvää lehtiä lukemalla, sukulaisilta kysymällä ja metsäasioista puhumalla. Noora on myös miettinyt, että kun on olemassa koulutuksia metsänomistajille, että ne voisivat olla tarpeellisia jossakin kohtaa, kun aikaa vain suotaisiin sille.

Ei juurikaan metsätöitä

Noora sanoo, että hän mielellään tekisi metsätöitä, mutta tällä hetkellä elämäntilanne on sellainen, ettei ole juuri ennättänyt. Lisäksi hän kertoo, että kun ajatuksissa metsänomistajuus olisi tullut hieman myöhemmin, ja kun  metsänomistajiksi tuli vähän yllättäen, niin ei ole vielä päässyt ajatuksen tasolla niin vahvasti mukaan metsäasioihin. Noora kertoo käyneensä katselemassa metsää ja olleensa kuitenkin hengessä mukana, vaikka päävastuuta hän ei ole ottanut. Päävastuun metsätöistä ja paperipuolesta on ottanut hänen miehensä. Asioista kuitenkin keskustellaan yhdessä ja Noora voi muodostaa mielipiteen, kun mies on tehnyt valmiita ehdotuksia metsäasioihin liittyen. Noora sanoo, että hänen miehensä on aktiivisempi osapuoli metsäasioissa.

Luontoarvot ja monimuotoisuus

Noora kertoo, että luontoarvoja tulee kunnoittaa ja arvostaa. Hän sanoo, että ne ovat osa metsänomistamista ja hoitotyötä. Monimuotoisuudelle Noora ei tiedä tarkkaa määritelmää, mutta sanoo, että puut voivat hyvin ja eliöstö voi hyvin. Lisäksi monimuotoisuus sisältää monipuolisesti erilaisia puulajeja. Myös metsän hyödyntäminen on oltava sellaista, että huomioidaan luonnon monimuotoisuus, jos tehdään hakkuita. Nooran metsässä piti tehdä avohakkuu, mutta lopulta metsään tehtiinkin harvennushakkuu ja metsään jätettiin esimerkiksi lahopuita. Nooran mielestä metsäyhtiöillä on yleistä viestintää sekä heidän materiaaleissa ja oppaissa on tietoa monimuotoisuudesta. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, että minkä verran monimuotoisuutta tuodaan esille neuvottelu- ja kaupankäyntitilainteissa. Noora kokee, että olisi tärkeätä puhua monimuotoisuudesta mahdollisimman paljon. Noora kertoo, että heillä on metsässä myös pyrkimys jatkuvaan kasvatukseen, kun se on mahdollista. 

Jokaisenoikeudet ovat tärkeitä

Noora sanoo, että jokaisenoikeus eli entinen jokamiehenoikeudet on hyvin tärkeä osa suomalaisuutta ja ihmiset ovat tottuneet siihen, että metsässä voi marjastaa ja tehdä asioita, mutta huomioiden se, missä asioissa metsänomistajalta pitää pyytää lupa. Jokaisenoikeus on tärkeä myös virkistyskäytön näkökulmasta, että marjat kerätään metsistä pois ja että suomalaiset tuntee metsät. Noora perheineen kulkee oman vehreän kaupunginosansa puistoissa vapaa-ajalla. Lisäksi he käyvät Uudenmaan alueella virkistysmielessä metsissä, koska oma metsä ovat kauempana kodista Etelä-Savossa. He myös keräävät sieniä ja marjoja. Metsissä liikkuminen on itsestään selvyys, eikä välttämättä ymmärretä, että kävelee jonkun toisen metsässä. 

Suosittelen metsänomistamista

Noora lämpimästi suosittelee metsän omistamista, koska metsä on aina jonkun omistuksessa. Metsään ja suomalaiseen luontoon tulee lisäksi suhde vielä vahvemmin. Noora myös ajattelee, että metsänomistajana on velvollisuus ja vastuu sekä mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten meidän metsät voivat. Siinäkin mielessä omistaminen on suositeltavaa, jos se vaan on mahdollista ja kiinnostaa. Niille, ketkä eivät vielä omista metsää, Noora sanoo, että omaa metsää saa hyödyntää ja siellä saa olla, joten kannattaa ehdottomasti nauttia siitä.

Metsissä tärkeintä on luontoarvot ja jatkumo suvussa

Nooralle tärkeää omassa metsässä on, että siellä on erilaisia ja eri-ikäisiä metsäalueita. Metsä tuntuu jopa taianomaiselta. Tärkeintä siten on oman metsän virkistysarvo ja luontoarvot. Lisäksi tärkeätä on se, että metsä säilyy omassa suvussa ja se on jatkumo, eikä Noora ajattele metsää siksi sellaisena, että se olisi asia, josta luovuttaisiin. Siten myös metsä on tulevien sukupolvien käytössä, joten se ei ole mikään hyödyke, jolla saadaan taloudellista hyötyä pelkästään.

Hiljaiset metsänomistajat

Noora sanoo, että ehkä lopulta me metsänomistajat ollaan aika hiljaisia, eikä pidetä hirveästi melua itsestämme. Olisi kuitenkin syytä olla ylpeä metsänomistaja. Kuitenkin pitää kehittää omia taitoja, pysyä mukana metsäkeskusteluissa, mitä kokoajan käydään metsänomistamiseen ja hyödyntämiseen liittyen. Lisäksi pitäisi vielä huolehtia siitä, että antaa omia näkemyksiä eteenpäin. Nooran mielestä keskustelua voisi käydä myös yksityishenkilöiden tasolla, eikä pelkästään edunvalvonnallisten organisaatioiden kautta. Myös näiden tuoma keskustelu on kuitenkin tärkeää.

Ei vastakkainasettelua vaan ymmärrystä puolin ja toisin

Noora muistuttaa, että yksityishenkilöinä metsänomistajia on todella paljon ja siksi meidänkin äänen pitäisi kuulu keskustelussa vahvemmin. Noora sanoo, että paljon syyllistetään metsähakkuista metsänomistajia – toki myös välillä ihan aiheesta. Mutta näkökulmana hän toivoisi, ettei syntyisi niin vahvaa vastakkainasettelua ja että ainakin vahvistuisi se, että saisi enemmin ymmärrystä metsänhoidosta kaikkinensa ja keskusteluja metsänomistajien kanssa. Lisäksi hän toivoisi arvostusta siihen, että yksityishenkilöt, metsänomistajat, käyttävät paljon aikaansa siihen, että metsä olisi esimerkiksi monimuotoinen. Hän sanoo, että välillä tuntuu, ettei tätä näkökulmaa muisteta ollenkaan. 

600 000 metsänomistajaa

Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joka on iso määrä. Noora muistuttaa, että iso osa metsänomistajista vaihtuu, kun omistajuus siirtyy tuleville uusille sukupolville ja sitten on se, miten he sitä metsää hoitavat; myyvätkö sen jonnekin, mitä sillä tehdään. Ehkä siksi on tarpeellista käydä keskustelua esimerkiksi tällaisen podcastin kautta, että ihmiset miettisivät asioita ja että käytäisiin keskustelua, miten meidän metsä tulevaisuudessa pitää hoitaa, miten hyödynnetään ja kuinka tulevaisuudessakin mahdollistetaan metsien virkityskäyttö.

Kiitos

Kiitos Nooralle tästä haastattelusta Ihmisen ääni -podcastiin!

Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi #mmsaatio

#ihmisenäänipodcast #ihmisenääni #podcast #tikleoy #virvanet

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcast Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Tilaa ilmoitukset Ihmisen ääni -podcastin uusista artikkeleista https://virva.net/ihmisen-aani-tilaus/