Virva Lehto

Lähiluontomatkailu on kivaa. Sinne pääsee helposti, nopeasti ja kesällä sekä talvella. Tällä kertaa lähdimme kävelemään talvisessa luonnossa Nuuksioon. Kaunis aurinkoinen talvinen päivä houkutteli kiertämään pidemmän reitin. Välillä paistoimme makkaraa ja vaahtokarkkeja.

Ennen luontoon lähtöä mietimme kotona millainen päivä on tulossa. Talvisena päivänä aurinko nousee myöhään ja laskee aikaisin. Valoisia tunteja ei ole tarjolla koko vuorokautta, siksi se vaikuttaa myös reittivalintaan, sillä kovin pitkälle reitille ei kannata lähteä ilman sopivia varusteita. Lisäksi oma tai muiden mukaan lähtevien kunto, omat luontokokemukset ja -taidot sekä retkiruoka näyttelevät merkittävää osaa.

Säänmukainen varustus on tärkeää luontoon lähdettäessä.

Riettien suunnittelussa on hyvä miettiä omaa varustusta. Tarvitsenko lumikengät vai pääsenkö tavallisilla talvinkengillä? Tarvitsenko nastat kenkiin, onko liukasta? Lisäksi on varustauduttava hieman enemmällä vaatemäärällä – toisaalta kävellessä tulee lämmin ja siksi liikkuessa ei tarvitse pukeutua niin paksusti. Siksi mukaan olisi hyvä ottaa lisävaatekerros pysähdyspaikalle. Kun liike pysähtyy ja kylmä hiipii kehoon, voi silloin pukea lisävaatekerroksen päälle lämmittämään.

Talvella reitit voivat jäisiä ja ikävän liukkaita, varsinkin täällä Etelä-Suomessa, kun talvet ovat välillä vaihtelevia ja säätilan mukaan joko sulaa tai tulee uutta lunta. Kävely tuleekin ottaa rentona menona, ei niinkään suorituksena. Hyvät kengät jalassa pääsee mukavasti liikkeelle. Minä hankin viime talvena itselleni nastalliset talvinkengät. Viime keväänä Nuuksion reitillä oli helppo kävellä siten, että jaloissa oli nastakengät. Ne pitivät hyvin maata vasten, eikä ollut koko ajan pelkoa liukastumisesta. Kävelyvauhti tulee toki olla silti kelin mukaista. Tuolloin valitsemamme reitti oli kauttaaltaan muidenkin käyttämä, mutta paikoin todella liukas sekä nousua ja laskua oli jonkin verran.

Nastakengät auttavat liukkailla keleillä.

Etelä-Suomen kevättalvissa luontomatkailu on mitä mainioin harrastus. Mikä sen kivempaa kuin liikkua hangella kevätauringon paistaessa? Sitten voi välillä paistaa vaikkapa makkaraa ja vaahtokarkkeja ja jatkaa sen jälkeen matkaa. Pysähtyessä on hyvä olla mukana lisäkerros vaatetta. Minulla se on usein untuva- tai fleecetakki, jonka laitan tuulitakin alle.

Tällä kertaa kiersimme Nuuksiossa Korpinkierroksen vai Korpikierroksen – riippuen kyltistä. Ovat muuten ihan toisiaan lähellä nämä opasteet, tosin eri suuntiin. Ehkäpä se kierros on toiseen suuntaan eri nimellä kuin toiseen? 😉 Vai olisiko sittenkin vain sattunut pienoinen erehdys kyltin tekijällä! 🙂

Luonnossa liikkuminen on mielelle ja omalle hyvinvoinnille hyväksi. Se rauhoittaa. Siellä voi hiljentyä. Siellä voi katsella kauneutta. Mitä ihmeellisempiä pieniä asioita voi nähdä, kun avaa silmänsä, hidastaa vauhtia, katselee ympärillensä ja ihmettelee. Älä ota suorituksena luonnossa liikkumista. Ota se nautintona, hidastuksena elämään ja kiireeseen.

Älä kiirehdi. Nauti luonnosta. Ota makuuasento ja katsele taivasta.

Korpinkierros on osa Nuuksion luonnonsuojelualuetta Espoossa. Se on pituudeltaan 6-7,2km riippuen, mitä reittikohtaa kuljet. Reitti on merkattu kokonaisuudessaan keltaisin reittimerkein ja se on haastava. Olimme reitillä koko perheellä eli minä, mies ja tyttäremme tuolloin iältään 8 vuotta ja 10 vuotta. Yhteensä meillä meni reitillä noin 5,5 tuntia, koska vauhti oli tosiaan hidas ja pysähdyimme siellä täällä sekä makasimme välillä lumen päällä ääniä kuunnellen ja taivasta katsellen. Lapsemme ovat tottuneet kävelemään luontopoluilla. Eniten luonnossa liikkumista olemme harrastaneet Kolin huikeissa maisemissa ja täällä pääkaupunkiseudulla.

Olennaisena osana luontoretkeä kuuluu tietenkin ulkona syöminen. Meillä yleensä mukana on makkaraa ja/tai nakkeja, karjalanpiirakkaa (on muuten tajun hyvää nuotiolla lämmitettynä!), kuumaa teetä, jotakin naposteltavaa ja vaahtokarkkeja (lähinnä lapsille – minäkin tosin paistelen niitä muutaman!). Luonnossa kaikki maistuu aina paremmalta!

Grillipihdit on kätevä varuste ruoan kääntämiseen ja nostamiseen arinan päältä.