Aloitin vuoden alussa kirjoittamaan Kiitollisuuspäiväkirjaa. Ajatuksena oli, että huomaisin kiitoksen aiheet ympärilläni. Toivon itseltäni, että jaksaisin joka päivä kirjoittaa ylös kiitoksen aiheen. Tammikuun aikana kiitollisuutta on riittänyt jokaiselle päivälle. Joskus olen muistanut kirjoittaa kiitollisuuden aiheen vasta seuraavana päivänä, mutta se ei minua haittaa. Joskus se kiitollisuuden aiheen löytäminen on ollut vaikeampaa. Toisinaan niin helppoa, että olisin voinut kirjoittaa pitkän listan sen päiväisiä kiitollisuuden aiheita.

Yritän kiitollisuuden kautta löytää enemmän positiivisuutta elämään. Toivoisin huomaavani sen, miten liittäminen, kiitoksen aiheet ja ilo sekä positiivisuus sitä kautta lisääntyvät. Ilon kautta parempaan elämään!

Tammikuun kiitoliisuudessa on saanut paljon olla tämä ihana talvi! On ollut käsittämättömän hienoja aurinkoisia, ihania lumisia päiviä täällä Helsingissäkin. Talven ja lämmön, pakkasen ja lumen, ympärillä on paljon ollut minulla itselläni kiitollisuutta. Olen nauttinut talvesta ja lumesta, vaikka jalka kipeänä siitä voisi olla nauttimattakin. Varsinkin, kun jalan kuntoutus on menossa, ei takapakkeja tai liukastumisia olisi kiva joutua kokemaan.

Kiitollisuutena olen myös löytänyt sen, että tosiaan pystyn kävelemään omin jaloin, ilman kahta lisäjalkaa eli keppejä. Niistä luovuin ennen joulua ja vein Malmin apuvälinevarastolle ne tammikuussa takaisin. Kiitollisena siitä, että sain niitä käyttää, mutta myös kiitollisena, etten enää joudu niitä käyttämään.

Myös ihanat omat tytöt tuovat kiitollisuutta, toki myös välillä harmaita hiuksia. Mutta yleensä olen onnellinen heistä. Myös ihana työkaveriystäväni, jonka kanssa voidaan jakaa asioita, on ollut tärkeä. Kaikkien kanssa ei pääse samalle levelille.

Lue kaikki tähän mennessä kirjoitetut kiitollisuuden aiheet täältä!