Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Mirvan jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Mirva on etämetsänomistaja. Hän asuu Helsingissä ja metsät ovat Keski-Suomessa. Mirva omistaa metsät veljensä kanssa metsäyhtymänä, mutta sitä ennen metsien hoitaminen tapahtui edunvalvonnan kautta. Metsät olivat olleet enemmänkin koti ja työpaikka, josta tuli myös toimeentulo. Suvun pitkä historia tilalla sisuunnutti Mirvan ottamaan asioista selvää ja pitämään huolen metsistä yhdessä veljensä kanssa.  

Mirva hoitaa pääasiassa metsiin liittyvät paperityöt sekä yhteydenpidon ammattilaisiin. Mirva ja veljensä keskustelevat kuitenkin yhteistuumin, miten metsiä hoidetaan ja mitä töitä tehdään. 

Haastattelu tehtiin Ihmisen ääni -podcastia varten Helsingissä Hallainvuoren metsässä heinäkuussa. Teksti mukailee tehtyä haastattelua.

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcastin Mirvan jakso Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Jakson yhteydessä esitettävät kuvat eivät liity Mirvan metsiin.

Metsät Keski-Suomessa

Mirvan ja hänen veljensä metsät ovat Keski-Suomessa. Heidän metsänsä on kotitila, joka on toiminut aiemmin maatilana sekä kotina heidän lapsuuden perheelle ja aiemmalle suvulle. Molemmat toimivat etämetsänomistajina.

Yllättäen metsän pariin ja hoitamaan asioita – edunvalvonta

Metsät eivät olleet Mirvalle kovin tuttuja metsän hoitamisen kautta, mutta kotitilan vuoksi Mirva tunsi metsät. Mirvasta tuli yllättäen kotitilan päättävä henkilö, kun Mirvan isä meni leikkausoperaatioon ja se ei sujunutkaan suunnitellusti. Isä halvaantui siinä, eikä voinut hoitaa enää asioita, joten jonkun täytyi ruveta hoitamaan niitä. Mirva kertoo, että tällainen yllättävä tapahtuma aiheutti myös pelon ja jännityksen siihen, miten metsiä osaisi hoitaa. Tähän tilanteeseen hän ei osannut varautua, koska isän leikkauksen piti olla rutiinitoimenpide. Mirva sanoo, että meni hetki ennen kuin tajusi, että metsätkin ovat osaa tätä palikkaa ja nekin täytyy hoitaa. 

Mirvasta tuli tätä kautta edunvalvoja ja metsistä päättävä henkilö. Mirva toimi edunvalvojana viisi vuotta siihen asti, kun heidän isänsä nukkui pois. 

Metsät edunvalvonnassa

Edunvalvonnassa Mirvan isä oli edelleen metsien omistaja ja Mirva edunvalvoja. Edunvalvojaksi voi ryhtyä periaattessa lain mukaisesti henkilö, tässä tapauksessa tytär tai sitten voidaan ottaa julkinen edunvalvoja, joka hoitaa edunvalvottavan asiat. Edunvalvonnassa ei voi ilman lupaa tehdä metsille mitään. Maistraatilta (nykyisin Digi- ja väestövirasto) pitää aina pyytää lupa, jos metsässä tehdään jonkinlaisia töitä esimerkiksi harvennuksia, hakkuita tai istutuksia. Ilman Digi- ja väestöviraston lupaa ei metsissä voi tehdä mitään.

Mirva kertoo tutustuneensa asiaan, haki ja pyysi apua asian suhteen. Mirva neuvotteli useamman tahon kanssa asiasta ja sen perusteella sitten he päättivät tehdä metsiin kymmenvuotissuunnitelma, jonka avulla metsiä lähdettiin hoitamaan. 

Kymmenvuotissuunnitelma

Kymmenvuotissuunnitelman pohjalta metsiä voitiin hoitaa ilman, että jokaiseen asiaan pitää pyytää erikseen lupa maistraatilta. Se hyväksytettiin kuitenkin silloisella maistraatilla. Kymmenvuotissuunnitelma on hyvä pohja tehdä metsässä erilaisia metsään liittyviä töitä. 

Jos tällaista kymmenvuotissuunnitelmaa ei olisi ollut, olisi jokainen pyyntö tehdä asioita metsässä maksanut erikseen, joten siksikin on kannattavaa tehdä tällainen pidempiaikainen suunnitelma. kymmenvuotissuunnitelmassa lupa maksetaan kerran, kun jokaisesta yksittäisestä pyynnöstä joutuu maksamaan erikseen.

Digi- ja väestövirasto ei edellytä kymmenvuotissuunnitelmaa, mutta se helpottaa edunvalvojan toimimista metsäasioissa.

Prosessi metsän omistajaksi

Mirva kertoo, ettei hänellä ollut isän halvaantumisen päivänä tai ihan sen jälkeenkään kovin paljoa tietoa isän metsistä. Isä oli pitänyt hyvin asiat itsellään. Mirva tiesi kyllä tilan nimen ja kertoo asuneensa tilalla, mutta konkreettinen metsänhoidollinen puoli aukeni vasta tehdyn kymmenvuotissuunnitelman kautta. Oli metsäkvuioita, tiesi minkälaista metsää on missäkin, missä kohdin on päätehakkuu luvassa ja missä tarvittaisiin harvennusta. Osa harvennuksista olisi pitänyt tehdä jo vuosia aiemmin.

Edunvalvonnan seurauksen Mirva kertoo, että tiedettiin kuitenkin lopputulema, että metsät ovat jossakin vaiheessa heillä omistuksessa veljensä kanssa. Mirva teki tässä vaiheessa päätöksen, että metsiä lähdetään hoitamaan suunnitelman mukaisesti.

Tätä ennen metsä ja tila olivat Mirvalle pääasiassa koti, jossa hän oli syntynyt, asunut ja viettänyt lapsuuden sekä nuoruuden. Metsä ei ollut mitenkään erillinen metsä vaan se oli kotitila. Mirva ei käsitellyt sitä erillisenä asiana, eikä ajatellut metsiä omaisuuden hoitona tai minään muunakaan.

Etämetsänomistajiksi ja yhteinen metsäyhtymä

Isän kuoleman jälkeen metsät ja kotitila tuli perintönä Mirvalle ja hänen veljelleen. Heistä tuli etämetsänomistajia. Kuvioihin päättämään tuli myös veli, kun aiemmin Mirva oli hoitanut pääasiassa yksin edunvalvojana metsäasiat. Tuossa kohdin he yhdessä varovasti tunnistelivat, että mikä on ajatus ja siitä sitten ajateltiin jatkaa.

Mirva kertoo tilanteen olleen tosi onnellinen, koska kumpikin oli samaa mieltä, että tila pidetään heillä ja jatketaan suunnitelmien mukaisesti ja mennään yhdessä eteenpäin. Siinä sitten he perustivat yhteisen metsäyhtymän. Päävastuu säilyi edelleen Mirvalla. Hän hoitaa veroasiat ja yhteydenpidon yhteistyökumppaneihin ja yrityksiin, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä. Mirva kertoo veljen myös käyneen opiskelemassa metsäasioita metsänhoitokurssilla.

Pitkä historia taustalla

Mirva kertoo kotitilan historian olevan pitkä. Mirvan isoisoisä osti isomman tilan aikoinaan ja jakoi sen sitten tyttäriensä kesken. Tyttäret perusti omat tilat naapuritiloiksi perheilleen. Mirvan isä on myös syntynyt tilalle 30-luvulla. Historia on siis kymmeniä vuosia pitkä.

Kotitila on toiminut työpaikkana ja kotina. Siinä samassa on ollut eläimiä, kuten lehmiä ja hevonenkin aikoinaan. Lisäksi on ollut kanoja. Tila on ollut elämisen perusta, mikä on tuonut leivän pöytään. On ollut peltoa ja saatu metsistä polttopuuta. Metsää on kaskettu ja metsissä lehmät laidunsi. 

Mirva muistaa käyneensä pikkutyttönä huutelemassa nimellä lehmiä metsistä. Lehmiä huudeltiin omalla tyylillä. Mirva muistaa huutaneensa kovalla äänellä ja naapuritkin olivat kommentoineet, että ihana, kun Mirva huutaa metsästä lehmiä kotiin. Metsissä lehmät sai vaellella aika kauaksikin. Jonkun kerran on Mirva vaellellut itsekin metsässä lehmien kanssa ja huomannutkin yhtäkkiä, ettei löydäkään takaisin kotiin. Mutta lehmät ovat osanneet kotia, kun on lypsyaika ja tuoneet hänetkin mukana – toimineet sen aikaisena navigaattorina Mirvalle. Lehmät toimivat myös metsänhoitajina, söivät ruohoa ja laidunsivat metsän keskellä.

Jutellessamme Mirvalle tulee mieleen kaikennäköisiä muistoja lapsuudesta kotitilalla. Mirva kertoo tykänneensä myös laulella metsässä ja saaneensa myös naapureilta kuulla, että on laulu kuulunut naapuriin. Lapsena sitä on luullut, ettei metsästä laulu kuulu, mutta kyllä se vain kaikuu sieltä.

Metsänomistamisen opettelua MHY:n ja Verottajan kanssa

Metsänomistamisen opettelu lähti metsänhoitoyhdistyksen tekemästä kymmenvuotissuunnitelmasta. Siitä Mirva lueskeli asioita, että mitä siellä metsässä ensinnäkin on. Google oli myös kovassa käytössä. Metsänhoitoyhdistyksen yhteishenkilö sai varmastikin kaikennäköisiä outoja kysymyksiä ja sitä kautta asiat lähti purkautumaan.

Verotus oli hankalaa. Sitä täytyi opetella ja oli hankaluuksia sen kanssa. Mirva antaa verotoimistolle ison plussan heidän metsäverotuksen osaamisestaan. Mirvan mielestä verotoimistossa on selkeäsanaisia ja pitkäpinnaisia ihmisiä töissä, jotka osaavat ja jaksavat selittää asioita. Verottajan lomakkeita on verotoimiston kanssa käyty läpi ja ihmetelty. Lisäksi tila on liittynyt arvonlisäverovelvolliseksi, joten myös arvonlisäverot (alv:t) on rekisteröitävä. Oli paljon käytännön opettelua näiden asioiden hoitamisen myötä, mutta sahaamista Mirva ei opetellut, mutta paljon hallinnollisten asioiden hoitamista oli.

Jos metsätila on arvonlisäverovelvollinen, maksetaan arvonlisävero kaikista palveluista, joita ostetaan, mutta sitten toisaalta metsiin liittyvistä ostoista voi myös vähentää arvonlisäveron. 

Metsätilaisuudet

Mirva asuu Helsingissä, joten hän on osallistunut pääkaupunkiseudulla tapahtuviin metsätilaisuuksiin. Niitä ovat järjestäneet monet eri tahot, kuten metsäyhtiöt tai muut metsiin liittyvät toimijat. Mirva kertoo osallistuneensa esimerkiksi tilaisuuteen, jossa käytiin metsäverotusta läpi. Hän kertoo myös käyneensä Stora Enson pääkonttorilla ja UPM:n tiloissa, jossa on ollut metsäasioihin liittyvän tilaisuuden lisäksi esimerkiksi musiikkiesityksiä tai kerrottu innovaatioista. Tällaiset tapahtumat ovat hyviä tavata muita metsänomistajia ja kuulla uusista tuulista metsäalalla. Mirva kokee, että tilaisuudet ovat olleet mukavia ja hienoja tilaisuuksia. Metsätilaisuuksien kautta on myös ymmärtänyt, että etämetsänomistajia on pääkaupunkiseudulla paljon. 

Miksi kannattaa osallistua metsätilaisuuksiin?

Mirva suosittelee osallistumaan metsätilaisuuksiin ihan verkostoitumisen vuoksi, mutta myös siksi, että sieltä saa informaatiota sekä vertaistukea. Lisäksi on kiva jutella vapaamuotoisesti ja kuulla eri metsätoimijoiden esittelyjä sekä kertomuksia siitä heidän omasta tavastaan toimia sekä heidän innovaatioistaan. Mirva suosittelee osallistumaan useamman toimijan tapahtumiin, jotta saa nähdä ja kuulla erilaisista tavoista. 

Mirva kertoo huomanneensa, että on ollut monesti lähestulkoon ainoa nainen näissä tilaisuuksissa, mutta ei pelkästään ainoa nainen vaan ainoa nuorempi nainen. Metsätilaisuuksissa on siis ollut aika paljon vanhempaa rouvaa ja herraa. Mirva kertoo saaneensa näissä tilaisuuksissa sellaisen tunteen, että monet vanhemman polven metsänomistajat ovat selkeästi olleet ylpeitä metsänomistamisesta, tunteneet tilaisuudet arvokkaiksi ja pukeutuneensa tilaisuuksiin hyvin. Mutta harmillisesti näissä tilaisuuksissa ei ole näkynyt paljoa nuoria ja siitä Mirva miettiikin, että onko nuoria metsänomistajia, eikö heitä ole sitten vain kiinnostanut tulla näihin tilaisuuksiin vai eikö sitten ole nuorempia metsänomistajia pääkaupunkiseudulla. Näistä mietteistä ja ajatuksista sekä omasta kokemuksesta tulla yllättäen metsän asioita päättäväksi henkilöksi, Mirva haluaa herättää metsänomistajia miettimään metsänomistajuuden siirtymisen infraa. 

Kotitila myydään?

Mirvan tultua isänsä edunvalvojaksi ja sitä kautta kotitilan asioiden hoitajaksi oli heille väläytelty sitäkin vaihtoehtoa, että kotitila täytyisi myydä pois, koska tilanne oli haastava. Tästä sisuuntuneena Mirva päätti ottaa asioista selvää ja googlaili paljon metsiin liittyviä asioita. Mirva halusi oppia asioita metsän hoitamisesta sekä pitää pitkään suvulla olleen kotitilan ja historian omalla sukupolvellaan ja tulevilla sukupolvilla.

Metsäpalvelut muualta

Mirva ja veljensä asuvat nykyisin muualla omine perheinensä ja ovat etämetsänomistajia. He toimivat pääasiassa siten, etteivät itse tee töitä metsässä vaan ostavat tarvittavat palvelut ulkopuolisilta. Heitä on ollut auttamassa monessa asiassa Päijänteen metsänhoitoyhdistys Mutta on ollut myös muita toimijoita, joiden kanssa on tehty yhteistyötä eri asioissa. 

Mikä on metsänomistamisessa tärkeintä?

Mirva sanoo, että eri omistajille varmaankin eri ajatuksia siitä, mikä on tärkeintä; joillekin tärkeintä on taloudelliset asiat, mutta joillekin metsä on henkireikä tai harrastus. Metsä voi olla myös erittäin hyvä kuntoilumuoto. Mirva nostaa esille myös sukupolvien jatkumon ja historian metsien omistamisessa. 

Mirva pitää omalla kohdallaan tärkeänä, että kotitilan historia jatkuu hänen ja veljensä kautta myös heidän lapsilleen. Hän kertoo heidän pitäneen lapsia mukana metsäasioissa ja lapsien nähneen esimerkiksi verotuskailut metsäasioissa, kuten Mirvakin näki oman isänsä samat tuskailut. Jatkumo metsänomistajana on tärkeää. 

Tuodaanko metsänomistamista esille?

Mirva pohtii, että metsänomistamista ei välttämättä tuodakaan esille ja se voi olla myös semmoinen absurdikin juttu; ei ehkä ymmärretä, että mitä se tarkoittaa.  Mirva pohtii myös, että kalskahtaako metsänomistaminen vähän vanhanaikaiselta. Mutta jos joskus kaksi metsänomistajaa kohtaa, niin kyllä sitä kysellään, että missä päin, millaista metsää toisella on ja onko siellä eläimiä eli ollaan kuitenkin kiinnostuneita siitä samasta tilanteesta. Mirva heittää ilmoille, ettei se metsän omistaminen ole kuitenkaan sellaista, että olisi t-paita, jossa lukisi ”omistan metsää”.  T-PAITA

Miksi kannattaisi omistaa metsää?

Mirva sanoo, että voisihan sitä kysyä, että miksi kannattaa omistaa huoneisto tai ylipäätään mitään. Metsässä on taloudellinen näkökulma, mutta myös se, että metsä on henkireikä, metsään pääsee ja haluaa mennä. Puhutaanhan me täällä Suomessa vihreän kullan maasta, niin onhan se metsä meille semmoinen aika perusasia. Ja kun omistaa metsää, on myös se vastuu, että ymmärtää myös sen, että mitä se metsä pitää sisällään ja mikä sen arvo on Suomessa ylipäänsä. Meillä on paljon metsätiloja ja me ollaan täällä tunnettuja meidän metsistä. 

Millä tavoilla metsäkumppaneihin pidetään yhteyttä?

Mirva on saanut tilaisuuksiin kutsuja sähköpostilla, puhelimitse ja tietysti, kun edunvalvojuus tuli hänelle, tuli myös päivitettyä tiedot ja sitä kautta myös kutsuja. Sitten tietysti, kun Mirva oli aktiivinen ottamaan selvää asioista, niin mielellään metsätoimijat kutsuivat, koska huomasivat hänen kiinnostuksen. 

Mirva kertoo uusimmasta tavasta pitää kontaktia yllä, kun metsänhoitoyhdistyksen yhteishenkilö jalkautui metsään ja lähetti sieltä Mirvalle WhatsApp-viestillä tietoja metsätilastaan sekä kuvia ja videoita puhuen videoissa. Näin saatiin metsänomistaja ikäänkuin omaan metsään mukaan jopa reaaliaikaisesti. Mirva pitää tätä tapaa hyvänä ja miettii myös, että tätä kautta etämetsänomistajan on helppo päästä mukaan sinne metsään. Vaikka tapahtuma ei ollut sellainen, että metsänomistaja ja yhteyshenkilö olisivat olleet yhtä aikaa metsässä tai olisi ollut suora videoyhteys, koki Mirva tämän silti hienona juttuna.

Mirva toivookin, että metsätoimijat kehittäisivät näitä palveluita, jotta se olisi etämetsänomistajille helpompaa, nuorempaa polvea saisi mukaan tällä tavalla metsänomistajiin sekä kynnys olisi matalampi päästä metsään kiinni. Metsä ei ole pelkästään vanhempien ihmisten harrastustoimintaa vaan on ihan cool.

Millaisia oppeja olet saanut metsätoimijoilta?

Mirva kertoo saaneensa paljon neuvontaa eri metsätoimijoilta ja sanoo, että sitä kautta voi suodattaa asioita omasta näkökulmasta. Hän kokee neuvonnan olleen hyvää ja aina on saanut kysyä. Hän on myös neuvotellut metsän hoitamisesta ja hakkuista ja on saanut erilaisia näkökulmia metsätoimijoilta. Asioista on pystytty keskustelemaan avoimesti. 

Eri toimijoiden tilaisuuksissa on sitten saanut erilaisia painopisteita ja nähnyt kehitys- ja innovointityötä. 

Lopulta on aina kuitenkin niin, että metsänomistaja päättää omasta metsästään ja omasta omaisuudestaan, mutta neuvoja kannattaa aina kuunnella avoimin mielin.

Mirva on kokenut, että häntä ja hänen mielipiteitään on kuunneltu. Metsien hoidossa on aina ollut pohjalla vuosisuunnitelma ja sen mukaan sitten on katsottu järjestystä ja tehty. Tietysti kaikessa on myös aina se, että on sopiva aika tehdylle työlle sekä käytettävä varallisuus myös sanelee.

Nykyinen metsäkeskustelu

Kaupunkilaistuneena maalaisena Mirva on seurannut käytyä metsäkeskustelua, on ollut traktorimarsseja, pandemiaa ja tämä nykyinen sotatilanne, jotka on laittaneet miettimään kotimaan ja maaseudun omavaraisuutta ylipäänsä; miten sitä tilannetta voisi tukea? Sitten kun näitä isoja asioita on, niin loppupelissä ei ole maalaisia ja kaupunkilaisia vaan ollaan me kaikki yhtä. Silloin pitäisi tukea sitä asiaa, että ollaan omavaraisia ja saadaan kaikki leipä pöytään ja juoma mukiin. Pitäisi miettiä ratkaisuja eteenpäin, mitä tehdään. Mirva tuntee olevansa molempien puolella, kun on maalta kotoisin ja vuosia kaupungissa asuneena, että ymmärtää molempien puolen asiasta.

Minkälaisia eri tapoja on tehdä yhteistyötä muiden tahojen kanssa?

Mirvan kohdalla yhteistyönä on tehtyä kymmenvuotissuunitelma, lisäksi on ollut harvennusta, taimien istutusta, päätehakkuuta ja sitten on itse kilpailutettu näitä palveluita.

Millainen on metsien tulevaisuus?

Mirva toivoo, että metsissä ja ylipäätään maaseudulla säilyy aktiviteetti ja omavaraisuus. Nykyisin kun ei tiedä, milloin mikäkin raja menee kiinni ja jos ollaan kauhean riippuvaisia Suomen ulkopuolisesta toiminnasta, niin on se huolestuttavaa. Toivoisin, että metsistä tulis innovatiivisia asioita ja päästäisiin jollekin uudelle tasolle toimimaan; ei vaan kuin hongat humisee, kasvaa, kaadetaan ja sitten istutetaan uutta ja taas odotetaan ja hongat humisee. Mirvakin on näitä innovaatioita kuullut, kun on tilaisuuksissa käynyt. 

Mirva toivoisi, että olisi sellaista monimuotoista metsänkäyttöä, että olisi uudistamita ja käyttöä virkistäytymiseen, lisäksi taloudellinen puoli ja kaiken tasapaino säilyisi sukupolvilta toiselle, mutta myös kehitettäisiin metsätoimintaa myös.

Me kaikki kaupunkilaisetkin käytetään päivittäin jotain metsätuotteita, kuten kaupun tätin maitoa, niin kyllä sekin sieltä maaseudulta tulee ja metsätuotanto, kaikki liittyy tähän. Tässä kohdin Mirvalle tulee mieleen myös innovaatio, jossa oli kehitetty kierrätysaspekti mielessä pitäen ja korvattu maitotölkin muovinen korkki metsäaineella sellulla. Ja onhan paperitkin metsästä lähtöisin.

Lopuksi vielä: minkä haluat maailman kuulevan metsien omistamisesta?

Mirva kertoo pitävänsä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa tärkeänä, että on omavaraisuus ja että metsiä käytetään monella eri tasolla virkistäytymiseen ja taloudellinen näkökulma ajatellen tai kuntoilumuotona.

Mirva sanoo, että ehkä se ei ola ihan semmoinen yksoikoinen asia se metsä, että se on hyvinkin monisyinen asia. Mirva rohkaisisi kyllä vanhempien sukupolvien kertovan asioita asioita eteenpäin lapsille ja lapsenlapsille ja ottamaan mukaan mukaan siihen metsäelämään ja metsän hoitoon, että se kynnys sitten olisi mahdollisimman matala sitten hypätä siihen ja ehkä sitten vaikka hankkia jo itse ennen mitään perintöjäkään, että kiinnostuisi siitä metsästä niin paljon, että se metsän omistaminen olisi mielekästä.

Kiitos

Kiitos Mirvalle tästä keskustelusta!

Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi #mmsaatio

#ihmisenäänipodcast #ihmisenääni #podcast #tikleoy #virvanet

Kuuntele koko Ihmisen ääni -podcast Apple Podcasteista tai Spotifystä.

Jakson yhteydessä esitettävät kuvat eivät liity Mirvan metsiin.

Kuuntele Mirvan jakso painamalla nuoli-näppäintä.