Virva Lehto

Biotalous on Suomen tulevaisuus

Tämä teksti liittyy Karelia ammattikorkeakoulussa meneillä olevaan avoimiin ammattikorkeakouluopintoihin aiheesta biotalous. Ajatuksena on saada uusia ajattelumalleja metsien hoitoon ja kehittämiseen. Tässä tehtävässä katsoin neljä Suomen tulevaisuus-sarjaan kuluvaa jaksoa, joista tehtävän antona oli miettiä erilaisia asioita. Biotalous on Suomen tulevaisuus ja Suomelle tärkeä asia.

Suomen tulevaisuus

Katsoin kaikki neljä mielenkiintoista jaksoa Suomen tulevaisuudesta. Sain todella paljon mielenkiintoista ajateltavaa sarjan eri osista. Lisäksi todella yllätti, miten on vielä paljon kehitettävää, mietittävää ja kokeiltavaa biotalouden uusiutuvien alalla. Paljon on vielä tekemättä. 

Metsäteollisuus

metsää
Metsätalous on suurin biotalouden teollisuus.

Itselle läheiseksi aiheeksi näistä nousi tietenkin metsäteollisuus omien metsieni kautta. Miten metsänomistajana pystyn auttamaan metsäteollisuutta kehittämään ja parantamaan tuotteistusta? Miten minä pystyn metsänomistajana tekemään siellä alkupäässä asioita, jotka parantavat Suomen mahdollisuutta olla edelläkävijä? Metsäteollisuus on yksi suurista biotalouden teollisuusaloista.

Uusiutuva energia

Toisena Suomen tulevaisuuden ja biotalouden aiheena nousi tietenkin uusiutuva energia, jota olen sinällään jo edelläkävijänä ollut edistämässä, kun kymmenisen vuotta sitten halusimme omakotitalomme energiatehokkuutta parantaa siten, että asensimme aurinkopaneelit katollemme ja maapiirin talomme ympärille. Haaveena jo tuolloin oli energiaomavaraisuus sekä mahdollisuus olla niin sanotusti omavarainen omakotitalon teknologian puolesta, mutta valitettavasti suurkaupunkialueella tällainen ei ollut tuolloin, eikä edelleenkään ole mahdollista tai myöskään luvallista. Ajatuksena on kuitenkin edelleen päässä se, että pääsisi rakentamaan talon, jossa ei ole millään tavalla riippuvainen jostakin energia- tai vesiyhtiöstä.

Puuvilla vs. viskoosi

Puuvillapelto
Puuvillaa

On myös merkittävää huomata, että kuinka paljon puuvillan tuotanto vie maailmassa vesivaroja (yli 11 000 litraa vettä kiloa kohden) ja aiheuttaa vaateteollisuudessa kemikaalipäästöjä. Samainen kilo viskoosia tarvitsee 450 litraa vettä. Jos Ioncell-F-kuidun tuotanto saataisiin suuremmaksi ja metsissä puuta riittäisi siihen, se voisi syrjäyttää 1/3 osaa maailman puuvillan tuotannosta. Lisäksi vaatteiden uudelleenkäyttöön tulisi panostaa entistä enemmän. Teknologia on 5-10 viimeisen vuoden aikana kehittynyt niin, että vaatteiden kuidut saadaan eriteltyä liuottamalla niitä, mutta sekoitekuituisten kankaiden liuottaminen ei vielä ole laajasti käytössä. Toisaalta mistä tahansa puusta voidaan valmistaa viskoosia eli liukosellua ja käyttää tätä vaateteollisuuden materiaalina.

Tuulivoimalat
Tuulivoimalatko osana biotaloutta Suomen tulevaisuus?

Kasvupotentiaalia

Mielestäni Suomella ja maailmalla ylipäätään on mahdollisuus kehittää erilaisia uusiutuvia mahdollisuuksia. Kasvupotentiaali on suuri. Yllätti paljon se, että merivesien voimaa ei ole otettu hyötykäyttöön ja sen kehittäminen on niin sanotusti vielä lapsen kengissä. Sen sijaan tuuli- ja aurinkovoimaa ollaan kehitetty jo pitkälle, jonka seurauksena näiden tehokkuus ja hinta ovat laskeneet. Kuitenkin kehitettävällä puolella on tuuli- ja aurinkovoiman varastointi, sillä vielä nykyisin akkuteknologia on kallista ja vain pieniä määriä pystytään nykyisellä teknologialla varastoimaan kohtuullisin kustannuksin. 

Biotalouden ongelmat

Mietin myös sitä puolta, että millaisia ongelmia kaikesta uudesta kehityksestä voi tulla? Pidetäänkö tarpeeksi mielessä kaiken kehityksen keskellä, että tuotteistamisessa muistettaisiin myös ympäristö, ympäristöongelmat ja vaikutukset ilmastonmuutokseen. Ollaanko tekemässä parempaa tuotetta muistaen myös ympäristöön tuotetut ongelmat?

Puukuitua lasikulhossa.
Puukuitua

Puun käyttö

Mitä tulee sitten puiden käyttöön. On todella ilo kuulla ja nähdä, miten ja mihin kaikkeen puuta voidaankaan käyttää. Monia ajatuksia nousi puun käytöstä lääke-, kosmetiikka-, energia- yms.teollisuudessa. Onko siis vain taivas rajana? Varmasti puun käytössä kehitytään paljon kokoajan, mutta vieläkin varmasti kehitettävää riittää. Sen sijaan mietityttää esimerkiksi CLT-rakennetta tehtäessä se, että levyjen väliin laitetaan polyuretaania, olisiko tähän kehitettävä jokin toinen materiaali ja ratkaisu? Lisäksi mietin, että kun oksaisuus tässä asiassa on haitta, pitäisikö metsänomistajien alkaa poistamaan oksia puista? Nykymetsänhoidon mukaan oksia ei kannata sahata, mutta jos tässä puiden käyttöä halutaan lisätä korkeampiarvoiseksi puuksi, olisiko siis kuitenkin järkevää ne oksat poistaa? 

Minä metsässä saamassa hyvinvointia ja mielenrauhaa.

Metsäterapiaa

Mitä tulee puu ja hyvinvointi-jaksoon, niin siinä ei sinällään sivuttu myöskään puiden hyvinvointipuolta ihan suoraan siellä metsässä. Puun kautta saatavaa hyvinvointia kyllä sivuttiin sillä tavalla, että rakennettaisiin enemmän puusta, joka on mielestäni järkevää ajattelua. Lisäksi ihmisten tulisi olla enemmän puumateriaalien läheisyydessä saaden sitä kautta enemmän mielenrauhaa ja rentoutumista. Suoraan metsässä tapahtuva hyvinvointi taas on mielestäni mahdollisuus Suomessa ja niissä maissa, jossa on metsää. Ihmiset alkavat tajuta sekä kaivata sitä, että luonto, luonnossa liikkuminen, luonnon läheisyys ja puiden halailu ovat terveyttä ja hyvinvointia tuottavia lähteitä. Metsäterapiaa.

Puusta on moneksi

Päädyin siihen, että puusta on todella moneksi ja siinä on todella iso kasvumahdollisuus tulevaisuuden biotaloudessa. Biotalous on Suomen tulevaisuus.

Pienistä puroista..

Rahasta puhuminen on ollut pitkään tabu. Moni ei halua keskustella omista kulutustottumuksista. Rahan kuluttaminen ja rahan säästäminen on aiheita, joista on vaikea puhua. Ainakaan sitä itse aiheutettua vaurastumista, omaa hyvää taloudenpitoa, ei saa kuuluttaa ääneen. Omalla työllä, omalla yrityksellä tai omalla viisaudella ei saa rikastua. Mieluummin rikastut Lotossa. Se on luvallista! Mutta kateutta siitäkin saa.

Kuvassa erilaisia kolikkokasoja. Vasemmalla reunalla pienempi kasa, välissä kolme oikealla suurenevaa rahakasaa ja oikealla kaikista suurin rahakasa. 

Kuva: PixaBay, kschneider, Vapaaseen kaupalliseen käyttöön , Nimeämistä ei edellytetä.
Pienistä puroista kasvaa iso virta.

Miten pienillä teoilla voi säästää rahaa?

Taannoin Osuuspankin blogissa Project Maman Katja Lahti kirjoitti: “Typerät talousvinkit kiristävät hermoja.” Luin blogitekstin mielenkiinnolla. Itse olen aina ajatellut, että pienistä puroista tulee se iso virta, iso joki, iso järvi. Ostamalla kahvin päivässä tai jättämällä sen ostamatta voi käyttää rahansa tai säästää sitä.

Lainaus: “Mulla meinaa lähteä taju kun kuulen näitä ”älä käy kampaajalla vaan anna hiustesi kasvaa” -vinkkejä. Keskituloiselle sellaiset on ihan älyttömiä. Jos kohtuullisesti toimeentulevan ihmisen täytyy miettiä, onko hänellä varaa kolmen euron kahviin, on ongelma jossain muualla.

Katja Lahti, Project Mama, OP Blogi

Pulla 2 €.
Kahvi 2 €.
Erikoiskahvi 4€.
Energiajuoma 3 €.
Suklaapatukka 0,50 €.

Yksi tai useampi näitä. Monestiko päivässä ostat näitä tai muita “haluan ostaa, mutta en tarvitse” tai “tekee mieli” -tuotteita? Onko kyse siitä, että tarvitsen sen vai haluan sen hetken mielijohteesta? Tai ehkä olen työpäivän jälkeen nälissäni. Tekee mieli saada jotakin suuhun ja ostaa jotakin, mitä ei oikeasti tarvitse.

Rahan säästö tai rahan kuluttaminen. Jokainen tekee omia valintoja. Jos ostaa kerran työpäivässä 2 € maksavan kahvin, tulee työpäivien (21 työpäivää/kk, 11 kk töitä, koska 1 kk lomaa) aikana kahville hintaa jo 462 € vuodessa.

Useimmat juovat kuitenkin kahvin kahdesti päivässä ja hintaa tulee tuolloin 924 €/vuosi.

Jos juot erikoiskahvia hinnaltaan 4 € ja ostat sitä kerran työpäivässä, tulee vuodessa kahville hintaa jo 1848 €.

Ostamalla kaksi kertaa työpäivässä 4 € maksavan erikoiskahvin menee rahaa jo 3696 € vuodessa.

Eikö vain, että pienistä puroista tulee iso virta? Helppo on sillä pienellä hetkellä pistää se pieni summa (2-4 €) siihen kahviin, energiajuomaan, limsaan, suklaapatukkaan, pullaan tai ihan mihin tahansa, jota tulee ostettua monesti päivässä tai vaikkapa näitä kaikkia tai osaa näistä. Laskemalla ne omat pienet purot, voi jo säästää hurjasti!

Mistä lisää rahaa?

Julia Thurén kertoo säästäneensä 10 000 euroa vuodessa, joista 4000 euroa tuli sillä, että hän teki lisätöitä. Eli käytännössä säästettävä summa oli 6000 euroa. Hän kertoo jättäneensä kahvilassa ostamasta pullan tai erikoiskahvin. Lopulta jättänyt vaatteiden oston ja kampaamossa käynnin. Myöskin pyörä on tullut tutummaksi, kun kulkeminen on sujunut pyörän selässä auton tai julkisen liikenteen sijaan. Tässäkin esimerkki siitä, että pienistä puroista, mutta myös vähän suuremmista kertyy iso summa.

Facebookin Vauras nainen-ryhmässä syntyi keskustelua Thurénin säästämisestä. Moni sanoi, ettei voi millään säästää tällaisia summia kuussa eli siis 500 €/kk. Uskon, että moni pääsisi tuohon summaan tai pienempään siten, että katsoisi tarkemmin, mitä ostaa kaupoista. Ja kuinka monesti viikossa käy ostoksilla tai ruokakaupassa. Mitä enemmän tai suunnittelemattomasti käyt kaupoissa, sitä helpommin niistä tarttuu mukaan heräteostoksia.

Oletko katsonut kaikkia kuittejasi kuukauden tai vuoden ajalta? Onko kaikki ostot tarpeellisia? Monestiko viikossa käyt kaupassa?

Onko sinulla ostoslista?

Kun menen kauppaan, minulla on ostoslista. En osta ostoslistan ulkopuolelta muuta kuin kelta-, oranssi- tai punalappuisia tuotteita. Niitäkin harkiten! En osta, jos en tarvitse tai tuote ei ole sellainen, että voisin sitä muutoinkin ostaa. En ole mikään yli-ihminen, minäkin teen välillä heräteostoksia, mutta minimoin nämä sillä, että käyn harvoin kaupassa ja ostoslistan kanssa.

Lopuksi. Tiedän, ettei kaikilla ole mahdollisuutta säästää. Vuokraan, kulkemiseen tai laskuihin menee jo sen verran rahaa, että täytyy lopun rahan käyttöä miettiä tarkoin, eikä säästöön jää siltikään välttämättä mitään.

Siirry sivun alkuun

Tykkäsitkö teksteistä? Seuraa minua!