Virva Lehto

Elämäntaito

Kiitollisuutta, onko sitä?

Kirjoitin alkuvuoden lähes jokaisena päivänä tänne omille nettisivuilleni kiitollisuuspäiväkirjaa. Kesällä kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen jäi lomareissun takia, enkä sitä sitten jatkanut.

Askeleet
Miksi piti ottaa kiitollisuus erikseen aiheeksi?

Ajatus lähti siitä, kun viime kesäisen kantaluun murtuman jälkeen olin välillä töissä, välillä kotona sairauslomalla. Välillä mieli oli maassa, kun ei pystynyt tekemään kaikkea sitä, mitä olisi halunnut ja mitä normaalisti teki. Myöskin fyysinen työ jäi tekemättä ja se näkyi myös omassa olossa. Liikkuminen keppien kanssa oli hankalaa ja haastavaa. Eikä normaali päivittäinen elämä ollut sitä, mitä halusi.

Toki aloitin erilaiset liikunnat esim. kuntosalin ja vesijumpan sekä vesijuoksun, joiden avulla sain normaalia liikkumista. Kuitenkin se luonnossa liikkuminen ja vaeltaminen jäi, kun se ei oikein onnistunut.

Myöskin oma tulevaisuus mietitty. Miksi pienestä keittiöjakkaralta hypystä aiheutui tällainen vaiva? Miksi se toi erilaisen tulevaisuuden kuin olin suunnitellut? Mitä voin tehdä paremman olon eteen?

Pienet asiat voivat tuoda lopulta ison ilon.

Lähdin ajattelemaan kiitollisuutta siitä, että sitä ei tarvitse puristaa ulos. Joku päivä saattaisi olla vaikeampi kuin toinen, mutta silti elämässä on kiitollisuutta ja aihetta kiitokseen. Mahdollisesti oma olokin kohenisi sillä, että saisin sen positiivisen näkymän eteeni, vaikka en missään täydessä murheen alhossa koskaan ollutkaan.

vapaus ja valo

Pienet asiat. Kiitos voi nousta siitä, että sain hyvää ruoka. Saa puhelun. Saa ihanan viestin. Joku kiittää minua. Tai joku kehuu kauniista vaatteesta. Kiitos siitä, että saa elää. Kiitosta siitä, että on ihana ilma. Tai tulee kevään vihreää.

Millaisia kiitollisuudenaiheita minulla on sitten ollut?

Aika paljon olen iloinnut luonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta, ollut kiitollinen auringonpaisteesta, lumesta tai siitä, että saa esimerkiksi hiihtää ja kulkea luonnossa. Myös läheiset ihmiset, ystävälliset ihmiset ja heidän sanansa ovat tuottaneet iloa.

Vaikka olen pitänyt itseäni vapaa-ajalla sellaisena erakkoluonteena, olen kuitenkin sosiaalinen ihmisiä tavatessani ja tykkään heidän kanssaan olemisesta. Joskus kuitenkin introverttinä väsyy siihen pulputuksen tulvaan ja ihmisten kanssa olemiseen. Siksi luonto ja siellä oleminen sekä kuunteleminen on tärkeää.

Vuorelle ei tarvitse kiivetä. Kiipeä hiekan murun päälle ja katsele siitä.

Kiitosta olen tuntenut myös siitä, että olen kuitenkin päässyt liikkumaan hyrdobicin ja vesijuoksun sekä kuntosalin kautta. Hydrobicissa olen taas tavannut erilaisia ihmisiä, joiden kanssa on tullut juteltua ja niin sanotusti tullut hyvänpäiväntuttuja.

Myöskin tavaramäärän väheneminen on ollut kiitoksen aihe. Näyttää kivemmalta, kun ei joka paikka pursua ihan hulluna. Tosin ei meillä ihan niin kamalan näköistä ole, kun jossakin, mutta varmasti liikaa tavaraa.

Kesällä en enää kirjoittanut. Kesällä olin sairaslomalla, mutta ajan viettäminen lasten ja perheen kanssa yhdessä toi itsessään jo paljon kiitoksen ja kiitollisuuden aihetta. Ja kesän mukavat säät, vaikka välillä satoikin – sadekin on hyväksi, ettei pölise niin paljoa ja luontokin saa vehreyttä! Lisäksi kesällä pääsin viimein tekemään pieniä vaelluksia, en sillä vauhdilla ja niin pitkiä kuin ennen, mutta hitaasti hyvä tulee ja paljon pysähtyen istumaan ja katselamaan, pääsimme liikkumaan luonnossa.

Onko kiitollisuus vaikuttanut minuun?

Kyllä. On positiivisempi mieli. Näkee enemmän kivaa ympärillään. Valitettavasti näkee myös negatiivisten ihmisten olon ja ajattelee, että hekin voisivat nähdä ne pienet kiitollisuuden aiheet ympärillään. Silti koen, että kannatti aloittaa tämä. Kannattaisi myös jatkaa tätä siten, että jatkan näiden aiheiden miettimistä omassa mielessäni. Ja lopulta näen sen kiitoksen niissä pienissä, jopa ihan tavallisissa asioissa!

Lopulta on kyse siitä, minkä oven itse valitsee.

Kiitollisuuspäiväkirjan tammikuu

Aloitin vuoden alussa kirjoittamaan Kiitollisuuspäiväkirjaa. Ajatuksena oli, että huomaisin kiitoksen aiheet ympärilläni. Toivon itseltäni, että jaksaisin joka päivä kirjoittaa ylös kiitoksen aiheen. Tammikuun aikana kiitollisuutta on riittänyt jokaiselle päivälle. Joskus olen muistanut kirjoittaa kiitollisuuden aiheen vasta seuraavana päivänä, mutta se ei minua haittaa. Joskus se kiitollisuuden aiheen löytäminen on ollut vaikeampaa. Toisinaan niin helppoa, että olisin voinut kirjoittaa pitkän listan sen päiväisiä kiitollisuuden aiheita.

Yritän kiitollisuuden kautta löytää enemmän positiivisuutta elämään. Toivoisin huomaavani sen, miten liittäminen, kiitoksen aiheet ja ilo sekä positiivisuus sitä kautta lisääntyvät. Ilon kautta parempaan elämään!

Tammikuun kiitoliisuudessa on saanut paljon olla tämä ihana talvi! On ollut käsittämättömän hienoja aurinkoisia, ihania lumisia päiviä täällä Helsingissäkin. Talven ja lämmön, pakkasen ja lumen, ympärillä on paljon ollut minulla itselläni kiitollisuutta. Olen nauttinut talvesta ja lumesta, vaikka jalka kipeänä siitä voisi olla nauttimattakin. Varsinkin, kun jalan kuntoutus on menossa, ei takapakkeja tai liukastumisia olisi kiva joutua kokemaan.

Kiitollisuutena olen myös löytänyt sen, että tosiaan pystyn kävelemään omin jaloin, ilman kahta lisäjalkaa eli keppejä. Niistä luovuin ennen joulua ja vein Malmin apuvälinevarastolle ne tammikuussa takaisin. Kiitollisena siitä, että sain niitä käyttää, mutta myös kiitollisena, etten enää joudu niitä käyttämään.

Myös ihanat omat tytöt tuovat kiitollisuutta, toki myös välillä harmaita hiuksia. Mutta yleensä olen onnellinen heistä. Myös ihana työkaveriystäväni, jonka kanssa voidaan jakaa asioita, on ollut tärkeä. Kaikkien kanssa ei pääse samalle levelille.

Lue kaikki tähän mennessä kirjoitetut kiitollisuuden aiheet täältä!

Pienistä puroista..

Rahasta puhuminen on ollut pitkään tabu. Moni ei halua keskustella omista kulutustottumuksista. Rahan kuluttaminen ja rahan säästäminen on aiheita, joista on vaikea puhua. Ainakaan sitä itse aiheutettua vaurastumista, omaa hyvää taloudenpitoa, ei saa kuuluttaa ääneen. Omalla työllä, omalla yrityksellä tai omalla viisaudella ei saa rikastua. Mieluummin rikastut Lotossa. Se on luvallista! Mutta kateutta siitäkin saa.

Kuvassa erilaisia kolikkokasoja. Vasemmalla reunalla pienempi kasa, välissä kolme oikealla suurenevaa rahakasaa ja oikealla kaikista suurin rahakasa. 

Kuva: PixaBay, kschneider, Vapaaseen kaupalliseen käyttöön , Nimeämistä ei edellytetä.
Pienistä puroista kasvaa iso virta.

Taannoin Osuuspankin blogissa Project Maman Katja Lahti kirjoitti: “Typerät talousvinkit kiristävät hermoja.” Luin blogitekstin mielenkiinnolla. Itse olen aina ajatellut, että pienistä puroista tulee se iso virta, iso joki, iso järvi. Ostamalla kahvin päivässä tai jättämällä sen ostamatta voi käyttää rahansa tai säästää sitä.

Lainaus: “Mulla meinaa lähteä taju kun kuulen näitä ”älä käy kampaajalla vaan anna hiustesi kasvaa” -vinkkejä. Keskituloiselle sellaiset on ihan älyttömiä. Jos kohtuullisesti toimeentulevan ihmisen täytyy miettiä, onko hänellä varaa kolmen euron kahviin, on ongelma jossain muualla.

Katja Lahti, Project Mama, OP Blogi

Pulla 2 €.
Kahvi 2 €.
Erikoiskahvi 4€.
Energiajuoma 3 €.
Suklaapatukka 0,50 €.

Yksi tai useampi näitä. Monestiko päivässä ostat näitä tai muita “haluan ostaa, mutta en tarvitse” tai “tekee mieli” -tuotteita? Onko kyse siitä, että tarvitsen sen vai haluan sen hetken mielijohteesta? Tai ehkä olen työpäivän jälkeen nälissäni. Tekee mieli saada jotakin suuhun ja ostaa jotakin, mitä ei oikeasti tarvitse.

Rahan säästö tai rahan kuluttaminen. Jokainen tekee omia valintoja. Jos ostaa kerran työpäivässä 2 € maksavan kahvin, tulee työpäivien (21 työpäivää/kk, 11 kk töitä, koska 1 kk lomaa) aikana kahville hintaa jo 462 € vuodessa.

Useimmat juovat kuitenkin kahvin kahdesti päivässä ja hintaa tulee tuolloin 924 €/vuosi.

Jos juot erikoiskahvia hinnaltaan 4 € ja ostat sitä kerran työpäivässä, tulee vuodessa kahville hintaa jo 1848 €.

Ostamalla kaksi kertaa työpäivässä 4 € maksavan erikoiskahvin menee rahaa jo 3696 € vuodessa.

Eikö vain, että pienistä puroista tulee iso virta? Helppo on sillä pienellä hetkellä pistää se pieni summa (2-4 €) siihen kahviin, energiajuomaan, limsaan, suklaapatukkaan, pullaan tai ihan mihin tahansa, jota tulee ostettua monesti päivässä tai vaikkapa näitä kaikkia tai osaa näistä. Laskemalla ne omat pienet purot, voi jo säästää hurjasti!

Julia Thurén kertoo säästäneensä 10 000 euroa vuodessa, joista 4000 euroa tuli sillä, että hän teki lisätöitä. Eli käytännössä säästettävä summa oli 6000 euroa. Hän kertoo jättäneensä kahvilassa ostamasta pullan tai erikoiskahvin. Lopulta jättänyt vaatteiden oston ja kampaamossa käynnin. Myöskin pyörä on tullut tutummaksi, kun kulkeminen on sujunut pyörän selässä auton tai julkisen liikenteen sijaan. Tässäkin esimerkki siitä, että pienistä puroista, mutta myös vähän suuremmista kertyy iso summa.

Facebookin Vauras nainen-ryhmässä syntyi keskustelua Thurénin säästämisestä. Moni sanoi, ettei voi millään säästää tällaisia summia kuussa eli siis 500 €/kk. Uskon, että moni pääsisi tuohon summaan tai pienempään siten, että katsoisi tarkemmin, mitä ostaa kaupoista. Ja kuinka monesti viikossa käy ostoksilla tai ruokakaupassa. Mitä enemmän tai suunnittelemattomasti käyt kaupoissa, sitä helpommin niistä tarttuu mukaan heräteostoksia.

Oletko katsonut kaikkia kuittejasi kuukauden tai vuoden ajalta? Onko kaikki ostot tarpeellisia? Monestiko viikossa käyt kaupassa?

Kun menen kauppaan, minulla on ostoslista. En osta ostoslistan ulkopuolelta muuta kuin kelta-, oranssi- tai punalappuisia tuotteita. Niitäkin harkiten! En osta, jos en tarvitse tai tuote ei ole sellainen, että voisin sitä muutoinkin ostaa. En ole mikään yli-ihminen, minäkin teen välillä heräteostoksia, mutta minimoin nämä sillä, että käyn harvoin kaupassa ja ostoslistan kanssa.

Lopuksi. Tiedän, ettei kaikilla ole mahdollisuutta säästää. Vuokraan, kulkemiseen tai laskuihin menee jo sen verran rahaa, että täytyy lopun rahan käyttöä miettiä tarkoin, eikä säästöön jää siltikään välttämättä mitään.

Nanna Mikkonen: Vapaudu – polku hyvään elämään

Ennakkoasenne: mikä huuhaa kirja tämä on? Silti utelias. Haluanko tietää, mitä oikeasti kirja sisältää? Endometrioosi on sairaus, joka ei parane nykytiedon mukaan. Huhun mukaan Nanna on parantunut siitä!

Nanna Mikkosen Vapaudu-kirja kertoo oman elämän etsimisestä ja löytämisestä.

Luin Nanna Mikkosen kirjan Vapaudu – polku hyvään elämään-kirjan. Kirja kertoo Nannan omasta elämästä ja taistelusta sairauksien kanssa mm. endometrioosi on yksi näistä sairauksista. Kirjailija on pitkään tehnyt töitä musiikki-, mainos- ja muotimaailmassa. Oman voiman, oman itsetuntemuksen ja sairauksien kanssa kamppaillessa, on Nannan elämä ollut usein hakemista, etsimistä ja tutkimista – itsensä tuntemista ja löytämistä.

Itselleni jäi parhaiten mieleen kirjasta se, että saa ja voi antaa itselle anteeksi tekemänsä tai tekemättömänsä, ei jää roikkumaan vanhaan vaan katsoo mieluummin eteenpäin ja hyväksyy itsensä sellaisena kuin on. Parhaiten neuvoa voi toteuttaa Nannan ohjein käyttämällä voimalauseita.

Annan anteeksi sinulle, oma nimesi,
ettet ole sellainen kuin toivoisin sinun olevan.

Tarkoitus on toistaa yllä olevaa ensimmäistä voimalausetta päivittäin 20 kertaa noin kuukauden ajan – voit toistaa sanomista peilin edessä, kotona hiljaa istuen, luonnossa tai missä itselle tuntuu parhaalta. Jopa kiireisenä lausetta voi toistella polkupyörää polkiessa tai bussissa istuessa.

Hyväksyn sinut, oma nimesi, juuri sellaisena kuin olet.

Tämän jälkeen siirrytään toiseen lauseeseen ja sitä toistetaan myös 20 kertaa noin kuukauden ajan.

Rakastan sinua, oma nimesi, juuri sellaisena kuin olet.

Kolmas lause otetaan samalla tavalla käyttöön kolmannen kuukauden aikana. Oman itsensä rakastaminen on erityisen tärkeää, jotta voi ja pystyy rakastamaan ympäristöään. Suomalaiselle ihmiselle rakkauden tunnustaminen voi olla vaikeaa toiselle saati sitten itselle. Olenko minä tarpeeksi hyvä siihen, että joku voi rakastaa minua? Voinko rakastaa itseäni?

Kaikissa harjoituksissa on erityisen tärkeää muista syvä hengitys. Tee aluksi hengitys oman hengityksen mukana, mutta vähitellen huomaat ja keskityt siihen, että hengitys menee ihan vatsaan asti siten, että myös vatsa nousee ja laskee kun hengität.

Nanna kamppaili pitkään epämääräisten kipujen kanssa. Ajallisesti on kirjan perusteella vaikeaa hahmottaa, mikä missäkin vaiheessa tapahtui sillä kirja ei mielestäni kulje kronologisesti. Välillä hypätään eteenpäin ajassa, mutta sitten jossakin vaiheessa palataan jo taaksepäin. 25-vuotiaana Nanna sai diagnoosiksi suolistosyövän. Tästä lähti hänen tie itämaiseen lääketieteeseen ja meditaatioon. Henkinen paha olo oli ollut läsnä jo tätä ennen vuosia. Elämä oli muutoin raiteilla: ruoka oli terveellistä ja liikunta oli osa elämää, kuitenkin kielteinen elämänasenne oli tuhota elämän.

Endometrioosia Nannalta on leikattu kuusi kertaa. Määrä on todella hurja, sillä nykyään endometrioosia pyritään hoitamaan hormonilääkityksellä ja leikkauksiin mennään eri hormonilääkityskokeilujen jälkeen. Toki joitakin tapauksia voi olla erilaisia. Nykytiedon mukaan endometrioosia ei saada kokonaan pois, mutta sen kasvua pyritään hillitsemään hormonilääkityksellä. Endometrioosi on yksi lapsettomuuden syy – monella selittämätön lapsettomuus “diagnoosi”, kun myöhemmin selviääkin sairastavansa endometrioosia. Myös kirjailijalla itsellään on lapsettomuustausta, vaikkakin Nanna on raskaana ollut kerran hedelmöityshoitojen avulla, mutta valitettavasti raskaus on päätynyt tuolloin keskenmenoon puolivälissä raskautta.

Aiemman oletuksen mukaan, mitä kirjasta olin huhuja kuullut, oli että Nanna olisi parantunut endometrioosista. Hän ei sitä niin sano, vaan kertoo löytäneensä avun kipuihin ja sitä kautta selviytyvänsä. Erityisen tärkeässä osassa on ollut länsi- ja itämaisen lääketieteen yhdistäminen sekä ruokavalio, josta hän on jättänyt pois sokerin, vehnän sekä alkoholin. Koska kipu lamauttaa ja vie voimia, kivun lievittäminen on erityisen tärkeää, jotta jäisi energiaa muullekin kuin kivun jaksamiselle!

Oma hyvinvointi vaatii sen, että jaksat kuunnella itseäsi. Uskot ja toivot. Teet sitä, mikä tuntuu itsestä parhaalta. Jos jostakin tulee kipua tai pahaa oloa, on parempi jättää se tekemättä. Jos jostakin saat lisävoimaa, se kannattaa tehdä ja jatkaa sen tekemistä! Meidän jokaisen tarina on erilainen. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Kuuntele. Kosketa. Näe itsesi.

Nanna on hakenut erilaisia oppeja Thaimaasta, Japanista, Intiasta, Yhdysvalloista, eri puolilta maailmaa. Kaikilla meillä ei siihen ole mahdollisuutta, mutta lukemalla, katsomalla ja tutkimalla asioita, voi päästä pitkälle. Ei kannata jäädä vellomaan pahaan oloon vaan jatkaa eteenpäin ja yrittää katsoa hieman positiivisemmin joka päivä eteenpäin! Muista hengittämisen tärkeys, vähitellen tässä kaiken kiireyden keskellä hengittämisen syveneminen on tärkeää. Sen harjoitteleminen ei ole ajasta tai paikasta kiinni, sitä voi tehdä missä vain! Hengittämisen lisäksi pysähtyminen, ajatuksen kasaaminen, pieni tauko maailmasta, on hyväksi.

"epäonnistumisen pelko"

"sairastumisen pelko"

"kuoleman pelko"

"rakkaudettomuuden pelko"

Millaisia pelkoja sinulla on? Nanna kirjoitti omansa lapulle ja alkoi poistaa niitä yksitellen. Pelko estää elämästä. Pelko tuo varovaisuuden elämään. Taistele pelkoja vastaan. Nanna käytti pelkojen poistamiseen vipassana-meditaatiota. Sen avulla hän sai kontaktin kehoonsa ja mieleen rauhan.

Vahvuus syntyy heikkouden myöntämisestä, ei kovuudesta.

Mikään muutos ei ole helppoa aluksi. Tee lista muutostarpeista. Muuta yksi asia kerralla, älä yritä edes saada kaikkea muutettua. Sitoudu tekemiseen. Yritä ja jaksa. Jos kaadu, nouse ylös ja jatka jälleen. Kaiken uuden aloittaminen on vaikeaa, siihen tarvitaan aikaa, eikä ihme tapahdu hetkessä. Elä tätä päivää, älä tulevaa. Muista itsesi!

Itsensä lähellä oleminen voi joskus olla vaikeaa. Ole armollinen itsellesi. Rakasta itseäsi. Tunne itsesi. Kuuntele itseäsi. Anna anteeksi itsellesi uudestaan ja uudestaan.

 

10 tapaa parantaa omaa elämääsi!

Haluatko parantaa omaa elämääsi? Sen voit tehdä nyt ja heti muuttamalla omaa ajattelutapaa pikkuhiljaa. Voit tehdä yhden asian päivässä tai kaksi viikossa tai kerran viikossa otat ohjelmaasi uuden vinkin. Tee omaan tahtiin, kunhan muistat vain tehdä.  Voit myös valita itse oman järjestyksen alla olevista.

  1. Ajattele positiivisesti
    Positiivinen ajattelu tuo itselle hyvää mieltä.
  2. Positiiviset ihmiset
    Ympäröi itsesi positiivisilla ihmisillä, negatiiviset ihmiset pistävät sinut ajattelemaan negatiivisesti, eivätkä kannusta elämässä eteenpäin.
  3. Kirjoita paperille pelkosi  tai negatiiviset tunteesi
    Kohtaa tunteesi paperilla. Saat niihin hieman etäisyyttä, kun ne on ikäänkuin ulkoistettu.
  4. Sano ei!
    Kaikkea ei tarvitse tehdä. Opi sanomaan ei. Tee omista tehtävistäsi lista. Järjestä listalla olevat asiat tärkeysjärjestykseen alkaen tärkeimmästä loppuen vähemmän tärkeään. Aloita tehtävien tekeminen tärkeimmästä ja etene loppua kohden.
  5. Oma aika
    Ota omaa aikaa. Älä juokse toisten ajan perässä. Muista itseäsi. Oma aika voi olla esimerkiksi kirjan lukemista, kävelylenkki, suihku rauhassa tai saunassa istuminen, mitä ikinä itse keksitkin. Älä kuitenkaan käytä aikaasi televisiota tai sosiaalisen median kanavia tuijottaen, koska niissä harvemmin mieli lepää.
  6. Hengitä syvään
    Mene makuulle tai seiso selkä suorassa. Hengitä syvään 1 tai 2 minuutin ajan. Syvään hengittäminen rauhoittaa ja tuo omat ajatukset sisäiseen ajatteluun.
  7. Rakasta itseäsi
    Sano itsellesi peilin kautta “Rakastan sinua, olet hyvä tällaisena”. Jatka useana päivänä tätä. Alat huomata, että tämä toimii.
  8. Nuku
    Nukkuminen on kuin laittaisit rahaa pankkiin.Unien vähyys tekee väsyneeksi, eikä ajatus oikein kulje. Hyvä ja pitkä yöuni tuottaa mielihyvää.
  9. Liiku tarpeeksi
    Kevytkin liikuntaa edesauttaa jaksamista. Tee arkiliikunnasta rutiini. Nouse portaat kävellen hissin käyttämisen sijaan. Jätä auto kauppaan mennessä kauimmalle parkkialueen paikalle. Kävele tunnin välein työpaikallasi. Käy kävelylenkillä, urheilemassa, juoksemassa tai muuta liikuntaa harrastamassa ainakin kolmesti viikossa vähintään 30 minuutin ajan.
  10. Tavat ja rutiinit
    Älä tee asioista pakkoa. Tee asioista tapa. Kun olet opetellut jonkun uuden asian ja jatkat sitä, tavan uudelleen ja uudelleen toteuttaminen auttaa jaksamaan.

Kuinka hankalaa onkaan näitä toteuttaa?

Siirry sivun alkuun

Nautitko vierailustasi? Seuraa minua!

RSS
Follow by Email
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
YouTube
YouTube
Pinterest
Pinterest
LinkedIn
Instagram